959

paasikiven%20viisaus.jpg

 

*

...

Kommenttikirjoitus Yle-otsikkoon: " ... Pienen on oltava fiksu ja siksi Suomi tarvitsee uusia ulkopolitiikan osaajia" - luettavissa täältä Janne Riiheläisen tekstinä > ~ https://yle.fi/uutiset/3-11804682 

..

Suomi elää ja voi hyvin tai huonosti täällä idän ja lännen vedenjakajalla, omalla erityisellä historialla, ulkopolitiikalla - osaten sitä tai ollen sitä osaamatta.
 
Ratkaisematon arvoitus tulee syksyltä 1939, kun C.G.E. Mannerheim' kään suositus käydä maanvaihtoneuvottelut loppuun saakka Neuvostoliiton Josif Stalinin kanssa - ei toteutunut.
Alkoi Talvisota - jota myöhempi ulkopolitiikan vanha isäntä - presidentti J.K. Paasikivi, "viisauden alun ollen tosiasioiden tunnustamisessa" totesi Talvisodan olleen Erkon sota ... *
Ulko- ja turvallisuuspolitikkaamme sai mittavan potenssin 1941, kun Saksan kolmas valtakunta otti ja hyökkäsi Stalinin Neuvostoliiton kimppuun operaatio Barbarossa' na, jonka melskeisiin otimme sopimuksettomasti osaa - innolla ja Suur-Suomen kuvat mielissä vilkkuen.
Toinen vanha isäntä - presidentti Urho Kekkonen oli ollut aktiivinen jo Talvisodan kynnyksellä heti Mainilan laukauksien jälkeen - kasaamalla nootin, jossa olisi heti Suomen armeijan osalta vetäydytty 20-30 kilometriä länteen, mutta tuolloinen Suomen hallitus vitkasteli ja esti nootin lähettämisen. Neuvostoliitto hyökkäsi, ja näin alkoi Talvisota.
Kekkonen oli idän politiikan ekspertti, luoden sillä itselleen mahtiaseman, jota ei edes silloinen media uskaltanut asettaa tikun nokkaan - siksi tiukkaan myllykirjeitä putkahteli Tamminiemen kirjoituskoneesta. Kekkonen oli isäntä talossa ja koko Kremlin luottamus Suomeen lepäsi tarkoituksellisesti Kekkosen harteilla.
Kekkonen sai oman kliimaksinsa vuonna 1975, kun niin itä kuin länsi tunnustivat Suomen puolueettomaksi valtioksi - ja näin tuolloin ETYK-juhlakokouksen puheenjohtaja Kekkonen kopautti elämäntyönsä osa ykkösen maaliin tulleeksi.
Kakkososa jäi viiltona kesken - emme saaneet Karjalaa takaisin, mutta nyt yllättäen fiksulla uuspuolueettomuudella ja sekaantumattomuudella muiden vieraiden sisäisiin asioihin voimme saada yllätyksen kaukaa pohjoisesta!
Liinahamari, Petsamo ja koko "katkaistu käsi" Jäämerelle - ehkä saamme Koillisväylän päättösataman operoinnin ja vuokratuksi ratapohjan - Saimaan kanavan kaltaisesti - Venäjältä. Kiina tukee tätä hanketta ja Kreml on hyvin tietoinen suomalaisten intellektuellien ajatuskaaviosta, jossa Suomesta voidaan tehdä ..
.. presidentti Sauli Niinistönkin hellimää "hyvien palveluksien" tarjoajaa niitä haluaville, ja siten ettei meidän tarvitse neuvoa ketään, vain tarjota rehtiä ja puolueetonta neuvottelupöytää konfliktien osapuolille. Näin voisi alkaa suomettumisen haudoista uusi aikakausi - 'sveitsittyminen'. Tuo on sitä meidän parasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
 
Olemme täällä pohjoisessa eräänlainen lukko myös suurvaltapolitiikan maastona - me olemme suurena virheenä allekirjoittaneet kohtalokkaan Nato-Isäntämaa pöytäkirjan - meidän ollen kiinni tuossa toisessa ydinasesuurvallassa, vieläpä pohjoisessa Kuolan niemimaassa, jossa sijaitsevat idän (Venäjän) suurydinsodan uhkatasapainon se toinen puoli - Borei-ydinsukellusveneiden kalliotukikohdat.
Nyt USAF lennättää strategiset (ydinase)pommikoneet Norjaan - en lähde tässä maalailemaan mitään, mutta jo nyt amerikkalaiset ensilinjan taistelukoneet ovat käyttäneet harjoituksissaan suomalaisten lentokenttiä (Rissala) - nyt nuo B-1 Lancer pommikoneet voivat tarvittaessa operoida Rovaniemen ja Ivalon kentiltä - näin niiden taistelumatka Kuolan Borei-tukikohdille on vain noin 15 minuutin luokkaa.
Taitavaa ulkopolitiikkaa on olla luomatta mitään uhkaa, ei meinä - vaan "liittolaistemme" kautta ja tämä Nato-Isäntämaa pöytäkirja on tarkoin huomioitu Kremlissä - se ei yksinkertaisesti sovi taitavan ulkopolitiikkaamme piiriin - siis tuo pöytäkirja tulee irtisanoa, sillä on vain kuuden kuukauden irtisanomisaika.
 
Irtaumalla Nato-pöytäkirjasta - olisi se sitä uutta nuoren sukupolven ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolla vahvistetaan puolueetonta sotilasnäkökulmaa kulmilla, joissa ovat Venäjän merkittävimmät kohteet - toisen ollen Pietarin alue, jonka piiritystilanteen 1941-44 venäläiset muistavat erityisen hyvin.
Emme voi olla nyt meneillään olevassa idän ja lännen tiukentuvassa vastakkainasettelussa mukana - me tarjoamme niinistömäisesti "hyviä palveluksia" - kaikille konfliktoituneille ja näin pidämme itsemme irti kaikista selkkauksista, koska meitä tarvitaan "neuvottelupöytänä".
Emme halua olla nyt olevassa mahdollisuudessa - Naton taistelualustana itään ... Kansa on meillä sanansa sanonut, suuri enemmistö sanoo vuodesta toiseen Natolle: "Kiitos ei" -tämä on sitä uutta kansan viisautta tosiasioiden edessä - sellaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolla juuri me selviydytään - "kyllä kansa tietää!" -kansanmies Veikko Vennamo.
 
 
.
*
" ... Tähän liittyy vaikea syyllisyyskeskustelu. Suomen Tukholman lähettiläänä ollut Paasikivi lainaa muistelmissaan kirjettään Väinö Tannerille 5. elokuuta 1939. Siinä hän sanoo, että Suomen kansainvälinen asema oli tuolloin huonompi kuin koskaan ennen. Paasikivi kirjoitti: ”Sinä et usko sotaan. Samaa mieltä näyttää Erkko olevan. Toivon että olette oikeassa. Vahinko vain, että Sinä et esitä mitään perusteita uskoosi. Sinä sanot vain, että ’niin järjettömäksi maailma ei voi tulla’. Miten voit sanoa tällaista Sinä, joka olet ollut mukana tämän vuosisadan alusta alkaen? Missä olet nähnyt järjen vallitsevan viimeisten neljän vuosikymmenen aikana?”
 
On joskus väitetty, että Talvisota oli ”Erkon sota” eli että ulkoministeri Eljas Erkon taipumattomuus ja ehkä myös suurpolitiikan ymmärtämättömyys olivat syynä siihen, ettei neuvotteluratkaisuun päästy ... "
 
 
 
..
Sama teksti IJL-BLOG - linkkeineen