(HS/kuukausiliite kirjoitti Mauno Koivistosta [3/2008] ~ HS kirjoitti myös kapitalismin romahtavan mahdottomana yhtälönä [9.3. D1 maailmanjärjestysteoreetikko Immanuel Wallerstein] ja ihmisen kyllääntymisestä näyttötalouteen - luonnon tuhoutuessa ympäriltämme)
 
[ ... raha juoksee sinne, missä se kasvaa nopeimmin tuottoa ja korkoa. Kaikki talouslait lähtevät tehosta, tuotosta, hyötysuhteesta, jalostusasteesta kuin kustannuksien kavahtamisesta. Ympäristöäkään ei voi raiskata loputtomiin - se kimpoaa omaan ihmisen nilkkaan - lainaamisen funktio*) kiihdytti talouden yli luontaisen mekanismin ... ]
 
Elämä on aina vaiheistunut. Tavoittelemme suuruutta ja nopeutta. Meidän on saatava lisää entisten päälle, jotta vertailu- eli näyttötalous ympärillemme ei kokisi inflaatiota. Pidemmissä periodeissa on ollut kysymys jalostusasteesta - siis lisää ominaisuuksia vähemmillä kustannuksilla ja määränä enemmän. Tarpeemme on saada kulutus kasvuun kaikkialla.
 
Nokia haluaa kaikille maapallon ihmisille puhelimet. Kun meillä kaikilla on paikkamme paljastava monitoimipuhelin, seuraavaksi kaikki autot pitää varustaa yhteydenpitovälineillä. Näin maapallo verkostoituu hämähäkin seitiksi, jossa kaaos synnyttänee sotkeentuneen romahduksen ylitehoisena - imaisten sitä ennen kaiken luontoenergian ympäriltämme.
 
Presidentti Mauno Koivisto on aina ollut karismaattisesti arvoituksellinen johtohenkilö. Helsingin Sanomat väänsi häntä aikoinaan innokkaasti presidentiksi. Koivisto on myös kieltänyt hänen lausuntojensa johdattelevan tulkitsemisen. Kuitenkin häneen luotettiin -vaikka lausunto Viron itsenäistymisestä oli edelleen Virossa herkistelyä aiheuttava. Koivisto kertoo HS/ kuukausiliitteen haastattelussa Englannin matkastaan - se sisälsi paljon näkymiä arvoitusten ratkaisuiksi - pohdintaa idän voimasta (sen kokeneena) ja Saksan kestokyvystä 1944-45. Todennäköisesti Koivisto tarkemmin selittämättä hautaisi myös Nato-haaveet siihen uskovilta.
 
Koivisto nuorena Englannissa ollessaan ihmetteli vapautta, mikä vallitsi sodan runtelemassa voittajavaltiossa. Vertasi kansandemokratioihin ja kertoi englantilaisille idän olevan suuri ja valloitushaluinen. Pelkäsi tapahtumia ja aprikoi perheenkin perustamista. Koivistolla oli päällimmäisenä ajatus yhteiskunnallisesta debatista, osallistumisesta ja kantaa ottavasta keskustelusta jopa väittelystä. Nythän meillä taas vallitsee talouden lait ja kuluttamisen vertailutalous. Koivisto oli myöhemmin Suomen Pankin pääjohtaja.
 
Koivisto sai todennäköisesti liftausmatkoillaan Englannissa paljon vaikutteita ja tietovarantoa myöhempiin ilmauksiinsa. Koivistohan oli ns. älykködemari, sataman kasvatti, joka nokkelasti luki itsensä tohtoriksi. Kiihkoton pohdiskelija antoi vähän tarkkoja mielipiteitä, olisiko halunnut sokratesmaiseen tapaan kuuntelijan itse löytävän kysymyksiin vastaukset? Kaksi kautta Koivisto purki Kekkosvaltaa - pitäen kuitenkin itse nyörit visusti halonhakkaajan kämmenissään. Suomessa Koiviston auktoriteettia kasvatettiin työläisen käsistä, jotka olivat jo Turun satamassa parkkiintuneet.
 
Amerikkalainen kaaosfilosofi Wallerstein ennusti amerikkalaisen maailman talousveturiroolin nyykähtävän, koska rikkaat eivät enää jaksa rikastua ja kuluttaakaan ei voi lajiansa enempää. Kun raha ei enää kerrytä lisää rahaa - on lopputulema väsymys ja herpaannus.
 
Maapallollinen verkostoituminen hengästyy, koska lisääntyvästi ei voida loputtomiin imuroida kansoja, alueita ja raaka-ainevarastoja. Kaikella on rajansa. Kapitalismin loppu ei ole maailman loppu, vaan uuden alku, jossa koivistomainen yhteiskuntapohdiskelu saa valtaa - kiinnostusalueet vaihtuvat. Rahalle ei enää pidä saada korkoa korolle - varsinkaan toisten tekemästä työstä. 
 
Saamme uutisoinnista - markkinoita ajatellen, "hälyttäviä" uutisia Kiinan Helmijoen alueelta - Guangdong´sta Hongkong´in vierestä, josta Kiinan länsimaalaistyyppinen talouskasvu sai alkunsa Kiinan pienen suurmiehen, edesmenneen presidentti Deng Xiaoping ´in toimesta. Deng kehoitti kansalaisia rikastumaan, mutta varoitti "tuntematonta jokea ylitettäessä varomaan pinnan alla näkymättömissä olevia kiviä". Mitä hän tarkoitti tällä?
 
 
Ajaako Kiina "opin vuoksi" ensimmäiseksi vapautetun talousalueensa länsikriisiin nousevine kustannuksineen? **)
 
Nyt kuitenkin tämä Kiinan ensimmäinen länsimaalaisittain ohjattu talousalue kokee ohjattua palkankorotusta, sosiaaliturvan parannusta, ympäristösuojelukustannusten kohoamista ja raaka-aineiden hintojen nousua, jolloin mm. lännestä tullut raha aloittaa uuden halvemman maan etsimisen. Onko tämä Kiinan keskushallinnon tietoinen ohjaus huomisen uudelle valiintuvalle yhteiskuntalinjalle? Onko kaltaisemme markkinatalous ja demokratia sittenkään se oikea suunta - katsokaamme ulos ja kunnelkaamme uutisia ja omia tavallisen kansalaisen ajatuksia.
 
Mikä yhdistää Koivistoa, amerikkalaista kerettiläisittäin ajattelevaa tulevaisuusennustaja Wallersteinia ja Kiinan edesmennyttä suurmiestä Dengiä? Se on helppoa - se on muutos, terävä katse huomiseen ja se on uusi vanha järjestys. Koivisto ei halunnut revähtäneitä tuloeroja, Koivisto ei varmaankaan halunnut pörssipelejä, jotka hamuavat toisten tekemästä työstä lisäpääomaa uudelleen sijoitettavaksi tekemättä mitään konkreettista työtä.
 
Wallerstein viestittää amerikkalaisen maailmantalouden jäävän kuitenkin lyhyeksi taipaleeksi. Amerikkalaisen talouden pitkällä taantumalla on myös vaikutusta sotilaskykyyn - Nato ei saata olla enää nykyisensä huomenna - eurooppalaisilla on edessä oman Eurooppa-Naton syntymä - suomalaisten jättäessä kansan tahdosta turhan USA-Nato -välivaiheen väliin.
 
Kiinan Deng taas "pitkälle marssille" osallistuneena tiesi, että työ, perhe, suku ja valtio ovat kollektiivisesti ihmisen suurin ylläpitäjä ja yhtenäisyyden luoja, ... mutta silti aloitti länsimaalaisen talouskehityksen - ehkä käytännön opiksi markkinatalouden virheiden ilmaantuessa, jotka jo kolkuttelevat monen maan ovella.
 
*)
Lainaaminen ja siihen liittyvä korko on luonnoton komponentti eliöllisessä jatkumossa. Ihmiskunta kiihdytti huomisen syömisellä energian- ja materiaalien käytön yli sen rajan, jota kutsutaan luonnon kestokyvyksi. "Laina ja lainaaminen on huomisen elämistä tänään syöden ylihuomisen eväät"
 
Ilkka Luoma
 
 
 
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2005,2006 ja 2007]
 
Kuva 1
 
Teksti -- Uteliaisuudessaan ja ahneudessaan ihminen kehittää uusia maailmanjärjestyksiä - vanhat kuolevat ja uudet nousevat valaisemaan intoa ja uutteruutta.
 
Kuva 2
 
Teksti -- Kiinalaista posliinia tuotuna sinne missä kauppa ei käy - väärä paikka, väärä ajoitus. Kiina kasvaa tavallansa hyläten huomenna sen mitä se oppi nopeutettuna meiltä länsimaalaisilta.
 
Kuva 3
 
Teksti -- Kiinassa ei kohta kannata Kantonin alueella tehdä vaatteita... hinnat, palkat ja kaikki kustannukset nousevat, ympäristö vaatii rahaa, sosiaaliturva vaatii rahaa. Globaali raha lähtee etsimään uutta vaatetehtaan paikkaa - Vietman? Kiinalaisia alusvaatteita maailman miltei lihavimmalle kansalle - sopiiko?
 
Kuva 4
 
Teksti -- Kiinalainen uusi vuosi - vieraita Pekingistä; tyttö - vieraita lännestä : aasi. Aasi on Kiinassa tärkeä eläin, mutta me ymmärrämme sen aina toisin, ymmärrämmekö väärin?
 
Kuva 5
 
Teksti -- Presidentti Koivisto oli aatteen ja järjestöjen mies. Satamasta Suomen Pankin kautta Tasavaltamme presidentiksi. Partiolaisten aate herättää mielenkiintoa - siellä ei raha ja talous ole päällimmäisinä, vaan yhteenkuuluvuus, toveruus ja auttamisen henki tarvitseville.
 
Kuva 6
 
Teksti -- Ilkivaltaa, kapinaa vai herättelyä jostain pahasta olosta, jonka markkinatalouden juoksupyörä on kodeissa, perheissä ja lapsissa aiheuttanut? Heräämmekö - mitä amerikkalainen Wallerstein tarkoittaa uudella maailmanjärjestyksellä?
 
Kuva 7
 
Teksti -- Samassa kuvassa kohtaa tapahtuma ilkivaltana tai kapinana jotain sellaista kohtaan, jossa kansa on valintojansa tehnyt - missä on mennyt pieleen? Menkää eduskuntaan kuuntelemaan mitä siellä puhutaan, tulelette yllättymään, kuinka pinnallista se on - kuin sirkus muutamille kansalaiskuuntelijoille ja televisiokameroille.
 
Kuva 8
 
Teksti -- Rajaton raha kohtaa Espoossa Länsiväylän vieressä ja tulevan metron yllä. Aurinko on laskemassa monikansallisten jättiläisten yltä - Nokia, Kone ja Fortum. Tosin Kone on tukevasti suomalaisten käsissä, kuten Fortum valtiomme.
 
Kuva 9
 
Teksti -- Kiihdytetty länsimaalainen markkinatalous ajaa täysillä vastaan luontoajatusta käyttämällä lainauksella nopeutettua ympäristökulumista kohti hetkeä jolloin iskee todellinen niukkuus ja sota niistä vähistä.
 
..............................
LINKKI - IMMANUEL WALLERSTEIN
 
LINKKI - Kiinan Kansantasavallan johtaja DENG XIAOPING [1976 - käytännössä aina kuolemaansa saakka 1997]
        
     
 
**)
Lainattu: ---  Muistio - Suomen pääkonsulaatti/Kanton [ 03 - 2008 ] - ei julkaistavaksi, vain toimituksen tietoon, lupa julkistukseen kysyttävä UM/Kiina/Suomen pääkonsulaatti/Kanton/Hannu Toivola - 4.3.2008. 
 

Helmijoen suistossa sijaitsevien lähinnä ulkomaalaisomisteisten prosessiteollisuuden yritysten vaikeudet pahenevat. Taustalla on hallituksen strategia, joka tähtää matalan jalostusasteen ja työvoimavaltaisen, paljon energiaa vaativan, saastuttavan teollisuuden jalostusasteen nostamiseen,  siirtämiseen sisämaahan tai peräti ulkomaille. Viime kesänä tehdyt päätökset olivat vasta alkusoittoa. Kiina poisti silloin arvonlisäveron palautukset  lähes 700 vientituotteen osalta ja supisti veronpalautuksia lähes 2300 vientituotteen osalta keskimäärin viidellä prosentilla. Normaali arvonlisävero on 17 prosenttia, josta viejät saavat palautuksen, kun tavara viedään maasta.  Kun Kiinassa yritysten katteet ovat yleisesti pienet, on arvonlisäveron palautuksilla ollut usein ratkaiseva merkitys. Viimeksi palautusten supistukset koskivat  mm. tekstiilejä, vaatteita, rautaa ja terästä sekä useita kemikaaleja. Lukuisten hongkongilaisten ja taiwanilaisten yritysten vetoomuksista huolimatta veronpalautuksia ei peruutettu. Päinvastoin, arvonlisäverojärjestelmään on tulossa lisää muutoksia lähiaikoina.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Nyt  yritysten vaikeudet näyttävät vain lisääntyvän ja monet uhkaavat lopettaa toimintansa. Arvonlisäveropalautusten lisäksi yritysten suurin ongelma on uusi työsopimuslaki, joka tuli voimaan kuluvan vuoden alussa. Se tulee lisäämään yritysten kustannuksia ainakin 10 prosenttia. Työntekijöiden kanssa on solmittava kirjalliset sopimukset ja heille on hankittava pakolliset vakuutukset. Työntekijöiden irtisanominen vaikeutuu ja se tulee huomattavasti kalliimmaksi. Mikäli työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa pidempään on hänen kanssaan solmittava toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Kiinan uusi työsopimuslaki on hyvin samankaltainen, kuin teollisuusmaiden vastaavat lait. Lukuisat Hongkongin teollisuusliitot ovat yrittäneet neuvotella Kiinan keskushallituksen kanssa lain muutoksista, jotka tulevat voimaan niiden mukaan liian nopeasti. Ne pyrkivät saamaan joustavuutta lain tulkintaan ylimenokaudella ja saamaan aikaan mekanismin, jotta teollisuus saisi tiedon uusista määräyksistä mahdollisimman pian. Hallitus valmistelee parhaillaan työsopimuslakiin liittyvää välimiesmenettelylakia, joka tuonee yrityksille kasoittain lisää vaatimuksia. Odotettavissa on, että palkkoihin, työaikoihin, lomiin, vakuutuksiin, työsopimuksiin, terveydenhuoltoon ja eläkkeisiin liittyvät asiat tulevat  työllistämään työnantajia entistä enemmän ja lisäämään kustannuksia. Suurin ongelma on, että aikaisemmin työnantajien oli mahdollista kiertää säännöksiä, mutta nyt näyttää siltä, että viranomaiset suhtautuvat tiukemmin niiden noudattamiseen. Aikaisempi käytäntö ja nyt voimaan tullut laki ovat hyvin kaukana toisistaan.

 

Yritysten voittoverolaki tuli Kiinassa voimaan kuluvan vuoden alussa. Kotimaisten ja ulkomaisten yritysten voittoveroksi asetetttiin 25 prosenttia, kun aikaisemmin ulkomaiset yritykset maksoivat veroa pääsääntöisesti vain 15 prosenttia. Ulkomaisten yritysten veroaste nousee asteittain viiden vuoden aikana. Uuteen lakiin sisältyy veroprosentin nousun lisäksi myös paljon muita säädöksiä, liittyen esim kustannuksiin, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Siten ulkomaisten yritysten todellinen veroaste nousee myös välillisesti.

 

Yritysten muutkin kustannukset ovat Helmijoen alueella nousseet nopeasti. Palkat ovat  nousseet viime vuosina 10-15 prosenttia vuodessa eli nopeammin kuin muualla Kiinassa. Saadakseen työvoimaa yritysten pitää usein maksaa työntekijöilleen selvästi korkeampaa palkkaa kuin minimipalkka, sillä alueella vallitsee 2-3 miljoonan henkilön työvoimavaje. Minimipalkkoja on korotettu vuosittain. Guangdong korottaa jälleen huhtikuun alussa minimipalkkoja 17,8 prosenttia. Minimipalkka on silloin  50-81 euroa/kk  kaupungista ja kaupunginosasta riippuen. Kantonin työvoimakeskuksen juuri valmistuneen laajan selvityksen mukaan siirtotyöläisille tarjottu keskipalkka on 1.160 RMB  (110 euroa)  eli 13 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. 

 

Kiinan nykyinen yli 7 prosentin inflaatio voimistaa palkankorotusvaatimuksia entisestään tänä vuonna. Kasvavana ongelmana on saada tarpeeksi työvoimaa. Kiinalaisen uuden vuoden jälkeen pidetyillä ensimmäisillä työvoimamessuilla Kantonissa oli tarjolla 7000 työpaikkaa, mutta työnhakijoita messuille tuli vain 4000.  Guangdongin provinssin viranomaiset ovat vuodesta 2005 kouluttaneet  1,3 miljoonaa nuorta maanviljelijää teollisuuden palvelukseen lieventääkseen työvoimapulaa. Tänä vuonna on tarkoitus kouluttaa miljoona maanviljelijää lisää. Erityisen suuri ongelma on löytää hyvin koulutettua työvoimaa keskijohdon ja johdon tehtäviin. Palkkakustannukset  hyvin koulutetun työvoiman osalta ovat nouseet selvästi nopeammin kuin minimipalkat.

 

Sähköpula on vaivannut Helmijoen suiston teollisuutta jo useita vuosia. Vaikka sähkön tuotantokapasiteettia on lisätty vuosittain runsaat kymmenen prosenttia, on sähkön kysyntä kasvanut vieläkin nopeammin. Tänä kesänä sähköpula muodostuu Helmijoen suistossa Kiinan viranomaisten mukaan vakavimmaksi 1970-luvun lopun jälkeen. Sähkön toimitukset joudutaan ilmeisesti keskeyttämään runsaasti sähköä käyttävälle teollisuudelle ja sähkön säännöstelyä lisäämään entisestään tehdasteollisuudelle sekä rakennussektorille. Tammi-helmikuussa  Etelä-ja Keski-Kiinaa koetelleet lumimyrskyt aiheuttivat paljon tuhoja sähkölinjoille ja muuntajille Guangdongin naapuriprovinsseissa. Guangdongin käyttämästä sähköstä neljäsosa tuodaan provinssin ulkopuolelta. Sähkön toimituksia mm. Kolmen rotkon padolta on jouduttu leikkaamaan tuhoutuneiden sähkölinjojen johdosta. Tuhojen korjaaminen kestää ainakin puoli vuotta. Töiden nopeuttamiseksi Guangdong on lähettänyt  lähes 30.000 henkilöä ja 1500 sotilasta korjaamaan sähkölinjoja.  Yritykset joutuvat entistä enemmän turvautumaan generaattoreihin turvatakseen sähkön saannin. Se lisää sekä kustannuksia että päästöjä. Raakaöljyn hintojen noustessa myös monien teollisuuden käyttämien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet viime aikoina. Esimerkiksi muovien hinnat ovat nousseet yli 30 prosenttia.

 

Yritysten kustannuksia Helmijoen suistossa nostaa myös maan hinnannousu. Esimerkiksi Kantonin teollisuuspuistossa teollisuuskäyttöön vuokrattavan maan vuokrat kaksinkertaistuivat viime vuoden alussa. Myös jatkuvasti tiukkenevat ympäristövaatimukset aiheuttavat yrityksille lisäkustannuksia. Määräysten täytääntöönpano on pitkään ollut suuri ongelma. Ehkä tilanne on nyt muuttumassa? Helmikuun lopulla Kiinassa hyväksyttiin lainmuutos, jolla vesien saastuttaminen on tarkoitus saada kuriin.  Vesien likaajien sakot nousevat nyt  reippaasti, kun esim. tehtaiden johtajille voidaan määrätä sakko, joka on puolet heidän edellisen vuoden palkastaan.

 

Yhdysvaltojen dollari on edelleen päävaluutta, jolla  Kiina käy kauppaa. Viennin laskutuksesta  dollarin osuus on 80 prosenttia.  Kun Kiinan valuutan yuanin arvo suhteessa US dollariin on vahvistunut, ovat kiinalaiset viejät kärsineet tappioita. Valmisvaatteiden viejien mukaan yuanin kurssin yhden prosentin vahvistuminen merkitsee  neljän prosentin laskua katteen osalta. Katteet tekstiiliteollisuudessa, kuten myös jalkineteollisuudessa ovat pienet  ainoastaan noin kolme prosenttia. Viejien vaihtoehtona on hintojen korottaminen, mutta se merkitsee vähemmän tilauksia. Ostajat siirtävät helposti tilauksensa halvempiin maihin, kuten Intiaan, Vietnamiin, Bangladeshiin ja Indonesiaan. Vaikeaksi hintojen korottamisen tekee myös kiinalaisiin vientituotteisiin liittyneet laatuongelmat. Odotettavissa onkin, että Kiina maailman suurimpana tekstiilien tuottajana tulee vähitellen menettämään suhteellisen kilpailukykynsä sen tuotantokustannusten noustessa.

 

Kustannusten nousun lisäksi kiinalaisia viejiä uhkaa USA:n taloustilanteesta johtuva kysynnän hiipuminen. Jo nyt viennin kasvu USA:han on hidastunut ja mikäli taloustilanne heikkenee entisestään,, vaikeuttaa se erityisesti Helmijoen suiston yritysten vientiä.

 

Helmijoen suistossa on noin 90.000 ulkomaalaisomisteista yritystä, joista lähes 60.000 yritystä ovat hongkongilaisten omistamia. Nämä yritykset  työllistävät 10 miljoonaa henkilöä. Viime aikoina erityisesti  hongkongilaiset yrittäjät ovat ilmoittaneet sulkevansa tuhansia omistamiaan tehtaita tai siirtävänsä liiketoimintansa sisämaanhan tai ulkomaille. Monien elektroniikkayritysten odotetaan siirtyvän Vietnamiin, autonosien valmistajia siirtyy Lähi-Itään ja  Itä-Eurooppaan sekä tekstiiliteollisuutta Bangladeshiin ja Intiaan. Esimerkiksi Kantonin naapurissa Dongguanissa sijaitsevasta tuhannesta jalkinetehtaasta 300 on jo lopettanut toimintansa ja puolet niistä on siirtänyt tuotantonsa Vietnamiin. On vain ajan kysymys, milloin yritysten sulkemisesta aiheutuva ketjureaktio  heijastuu myös Hongkongin puolelle. Seuraavassa vaiheessa kärsivät logistiikkasektori, palvelut ja pankkitoiminta.

 

Keskustelin äskettäin Guangdongin provinssin ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön osaston DOFTECin varapääjohtajan Wu Gongquanin kanssa Helmijoen prosessiteollisuuden ongelmista. Wun mukaan Helmijoen suistossa tuotantokustannukset  ja maan hinta ovat nousseet niin korkeiksi, ettei prosessiteollisuus voi toimia siellä enää voitollisesti. DOFTEC on ryhtynyt selvittämään tilannetta. Monet yritykset ovat  todella lopettamassa toimintaansa ja siirtyvät pois Helmijoen suiston alueelta. Näitä yrityksiä ei kuitenkaan ole niin paljon kuin lehdistössä on mainittu. Guangdongin DOFTEC tutkii parhaillaan, millaista tukea yrityksille voitaisiin antaa. Guangdongin intressissä olisi, että yritykset siirtyisivät provinssin itä- tai länsiosiin, jossa tuotantokustannukset ovat selvästi alemmat kuin Helmijoen suistossa.