palkka-ale.jpg

 

https://www.eva.fi/blog/2018/01/03/ekonomistikone-fi-palkka-ale-edistaisi-maahanmuuttajien-tyollisyytta/ - 

 

...

Postin tavoittelemilla palkoilla hädin tuskin elää, ja siksi Suomella on edessään suuri valinta

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006236473.html  - 

.

Ilkka Luoma 13.9. 11:06
Pelastaako palkka-ale meidät?

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan?

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.

Palkkajousto on kirosana, vaikka myyntimiehet ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.

Työttömyys riipoo kansakuntaamme

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille
>2
 
...

Postin tavoittelemilla palkoilla hädin tuskin elää, ja siksi Suomella on edessään suuri valinta

Ilkka Luoma 13.9. 11:18
 
 
3 - Utelias ja hyvin hoivattu toveri on arvokas tuotannontekijä

[2013] Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.
>
 
...

Postin tavoittelemilla palkoilla hädin tuskin elää, ja siksi Suomella on edessään suuri valinta

Ilkka Luoma 13.9. 11:20
4 - Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.
E