eero_ayla.jpg

Kuva: (C) Seiska - Eero Heinäluoma ja hänen nykyinen vaimonsa

 

  • EU-komissaarikisassa rannalle jäänyt Eero Heinäluoma: ”No hard feelings”

    Ilkka Luoma 5.6.2019 - 14:51
    Eero Heinäluoma olisi ansainnut EU-komissaaripaikan, mutta nyt sinällään ansaitusti nainen vei paikan. Se, että nainen on Jutta Urpilainen, on sekin ok - voisi kuitenkin nyt olla Jutalle eduksi, jos hän kertoisi miten Kreikan takuudet ja vakuudet menivätkään - paljonko meiltä meni sinne rahaa ja mitä mahdollisesti saamme takaisin.
    Uskooko Jutta että saamme omamme pois? Moni muistaa, että Jutta kertoi Kreikkaan lainatun rahan palautuvan korkojen kanssa - näinkö tulee käymään. Kuka kertoo - onko Jutan toiveissa realismia? 

    Toivottavasti Jutta EU-komissaarina ei joudu sankkaan "kreikka-pyöritykseen", ettei meille tule uusia rahareikiä, joita verovaroillamme täytetään. Vai käykö niin, että Kreikan velat nollataan jollain EKP' n "kikka kuutosella" tai setelikoneen kammella ... ? 

    Nythän kotimaastaan kesken kansakunnan - äänestäjien antaman eduskuntavaltakirjan paennut komissaari Jyrki Katainen jakeli tuota EKP-painokonerahaa miljardeittain valtioille - mitä ihmeellisimpiin kulutus- ja investointikohteisiin. Näinkö EKP painoi katteetonta rahaa - velkojen hillintään? Kuka kertoo? 

    Entä Eero, joka sai yli 100 000 ääntä EU-vaaleissa? Ehkä häntä odottaa jokin vielä parempi vakanssi ... mene ja tiedä!
  • 2

  • HS-analyysi: Palaako pakollinen ruotsi yllättäen ylioppilastutkintoon, kuten hallitusohjelma antoi ymmärtää? Tuskin

    Ilkka Luoma 5.6.2019 - 9:47
    Ei palaa, sillä se olisi suuri vääryys jo kielivalintoja tehneille. Pakkoruotsin sijasta voidaan määrittää laki, jossa ihmiset veronmaksajina voivat antaa vapaaehtoisen korvamerkityn veroerän omistaan - ruotsinkielen hyväksi. Siis jos Sinä haluat edesauttaa ruotsin menestystä ja kehitystä - voit suunnata omista maksuun menevistä veroista tietyn osan ruotsinkielen hyväksi ja saisit siitä jonkin veroedun - joskin tällöin pitäisi tuohon verokohdistukseen sisällyttää myös muita kieliä - vaikkapa venäjän ja kiinan. 

    Ja sitten ei muuta ruotsinkielen osalta olevaa kustannusta sitten maksetakaan muista veroista, ja näin ihmiset eli veronmaksajakansalaisemme saisivat itse päättää miten ruotsin - tai muuta kieltä tuetaan. Annetaan kansan päättää - joko vapaaehtoista verokertymää ruotsin- tai muun kielen hyväksi, ja ei sitten muita veromomentteja, joista ruotsia tai muita kieliä ylläpidetään. 

    Suomessa lienee ruotsia äidinkielenään puhuvia noin viisi prosenttia kansasta? Ruotsinkieli on perua Ruotsin kuninkaiden vallan ajoilta. Sen sijaan itsenäisyytemme perusbetoni ja alusta valettiin jo Venäjän autonomian aikana 1800-luvulla - jolloin syntyi voimakas itsenäisyysaate - kohden itsenäisyyttä, jonka sitten Neuvosto-Venäjältä muun muassa Lenin ja Stalin tunnustivat 4.1.1918.
  • 3

  • Tässä ovat Sdp:n seitsemän ministeriä – Jutta Urpilaisesta EU-komissaari

    Ilkka Luoma 5.6.2019 - 9:37
    Ilman sarvia ja hampaita pyytäisin Jutta Urpilaista selostamaan häntä äänestäneille ja kannattaneille meriselityksen - tarkasti, mitä merkitsivät Jutan paljon aikanaan markkinoimat "vakuudet ja takuudet", kun puhuttiin Kreikalle annetuista valtiolainoista ja vakuuksista. Mikä on tilanne tänään? 

    Katsoisin tämän olevan jopa Jutalle kansalaisvelvollisuus, koska hän operoi noita "vakuuksia ja takuuksia" innokkaasti juuri EU-käytävillä, jonne hänet on nyt laittamassa "ystävyyden merkiksi" (mahdollisesti) tuleva pääministeri Antti Rinne - myös demareista. 

    Muistamme Antin voittaneen kitkerän SDP-puheenjohtajavaalin joitain vuosia sitten - Jutan nenän edestä. Tuliko nyt maksun aika ja Jutalta "ystävyyden palautus"? Se ei kuitenkaan voi tapahtua kansakuntamme etujen vastaisesti - siis, voisiko Jutta nyt kertoa kaikille suomalaisille tämän vakuus- ja takuussalaisuuden ja mitä meille jäi/ jää käteen - kunhan ei vain luuta, tai edes sitä! --- 

    [2013] Nyt Jyrki Katainen vakuuttelee vastuupuhetta ja lietsoo Haadeksen tulia kansakunnallemme, ellemme auta ja olisi auttaneet Kreikkaa. Edellisessä hallituksessa Katainen jakoi vakuudetonta rahaa yhdessä Keskustan kanssa mm. Kreikkaan – nyt demareiden puheenjohtaja Jutta Urpilainen hoksasi pyytää todellista näyttöä vaille olevat vakuudet – hyvä niin, vaikka mitään täyttä varmuutta niiden toimivuudesta ei ole. 

    Me emme näe nyt metsää puilta. Kreikka on jäävuorenhuippu! 

    ... 
    [Nyt] Minne katosi demareiden EU-vaaliäänikuningas Eero Heinäluoma, jonka olisi arvannut olevan Antti Rinteen kaveri ja ystävä, jo senkin takia, että molemmilla on Hakaniemen perintöä taskussa - niin hyvässä kuin pahassa. Vain onko siinä pahaa ollenkaan? Onko Antilla jäänyt jotain hampaan koloon ammattiyhdistysaikakaudelta Eeroa kohtaan, kuka kertoo - kansalla on oikeus tietää tai ainakin Eeroa EU' hun äänestäneillä, ja heitä on paljon!
  • 4

  • Sdp:n kannatus kääntyi nousuun, perussuomalaiset yhä suurin puolue

    Ilkka Luoma 5.6.2019 - 9:23
    2 - Jatkoteksti, kun Antti Rinne kuittaa Paavo "Mooses" Lipposen saappaat - toivottavasti ei liian ylisuurina! --- alta voidaan Eeron nimi korvata Antilla! :-) 

    [2007] Ihminen on aina ollut ahne keksittyään minäkeskeisyytensä ja varastoi ylijäämäänsä varastoiksi rahana ja omaisuutena. Demarit ja SAK ovat kamppailleet myös työväestölle "varastoja", omaisuutena, kulutusvoimana ja sijoituksina. 

    Ihminen on keräilijä, joka mittaa arvoansa mm. "varastojensa" määrällä ja koolla. Jokainen varasto tavarana, omaisuutena ja ostovoimana on aina pois aktiivisesta luonnon kiertokulusta*. Näin ihminen onkin varastoivin eläinlaji, joka hamuaa itselleen sellaista kasvu - ja elonjatkamisvoimaa, joka on muilta pois. Kulutamme määräämme suuremman osuuden maapallollisista yhteisistä varannoista. 

    Demarit ovat vastavoima yliähkyoptioille, suhteettomille osingoille ja ostovoiman jemmaamiselle liian harvojen taskuun. SAK halua jakaa sitä, mikä kuitenkin yhdessä tehdään. On kansantaloudellisesti sama kuka mahdollistaa, kuka suunnittelee ja kuka tekee - oleellista on se, kuka kuluttaa yhteiset tuotokset ja kuinka/ miten paljon niitä kulutetaan.
    Kysymys on jakaantumisesta. Eero Heinäluoma oppi Helsingin Hakaniemessä jakamisen periaatteen, hän oppi myös mikä voima SAK:ssa piilee - kukahan vielä osaisi kanavoida tämän voiman kansakunnan eduksi? 

    SAK:n ongelma on jäsenistön ikääntyminen. Suomen ongelma on väestön ikääntyminen. Puolueiden ongelma on nuorten puute aktiivisista toimijoista. Nuoret eivät ole kiinnostuneita puolueista, ei ammattiyhdistysliikkeistä, eikä oikeastaan puoluepolitiikastakaan. 

    Demarit, SAK ja Eero Heinäluoma ovat tosi paikan edessä. Kuinka herätetään joukkoihin ymmärrys, ettei kaltaisemme meno voi jatkua - olisiko todellisuuden tunnustus keino sytyttää joukot, sytyttää nuoret osallistujiksi huolehtimaan huomisesta. Sytytys ei onnistu lupauksilla, joissa jaetaan sellaista, mitä ei ole olemassa. Paras sytytys on lupaus olla kuuntelija, olla kokoaja ja olla esilleottaja.
  • 5

  • Sdp:n kannatus kääntyi nousuun, perussuomalaiset yhä suurin puolue

    Ilkka Luoma 5.6.2019 - 9:16
    1 - Demarit saivat muutama vuosi sitten toisen kerran ammattiyhdistysjyrän johtajakseen - ja nyt vihdoin pääministeriksi (?). Paavo "Mooses" Lipposesta onkin kulunut aikaa - liki viidennesvuosisata! 

    Lipposen aikana lama selätettiin ja alkoi piiiiitkä ylijäämäisen ulkomaankaupan vientivuosien putki. Entä nyt, kun SDP' tä johtaa jo toinen Hakaniemen satraappi? Muistamme, kun nyt EU-vaaleissa huippusuorituksen saavuttanut Eero Heinäluoma tarttui demareiden puheenjohtajan nuijaan ja valtiovarainministerin salkkuun --- alla olevasta kirjoituksesta Eeron nimen voi korvata Antilla ;-) -- 

    [2007] Puheenjohtaja Eero Heinäluoma on ammattiyhdistyskasvatti. Hakaniemen ammattijyränä, toki valveutuneena sellaisena - oli suuri harppaus ministeriöön ja puolueen johtoon. Eero Heinäluoma esittää pienellä äänellä sanaillen henkistä alistumista karismaattisemmalle Sauli Niinistölle ja "hiukan pidemmälle" Vanhaselle. 

    SDP ja SAK ovat rakentaneet Suomeen osaltansa vertaansa vailla olevan tulontasauskoneiston. Suomessa on keskimäärin erinomainen elintaso, keskimäärin erinomaiset turvajärjestelmät ja toistaiseksi keskimäärin riittävästi rahaa jakava eläkejärjestelmäsysteemi. 

    Miksi aina tämä keskimäärin - yksinkertaista, koska hiljalleen niin lapsiperheissä, opiskelijoissa, yksineläjissä, työttömissä ja vihdoin myös eläkeläisissä muhii hiipivä tulotason lasku, osallistumattomuus, tietämättömyys huomisesta, luottamuspula ja syrjäytyminen sekä lopulta kansantaloudellinen mahdottomuusyhtälö: valtiostamme loppuu raha, kun kilpailukykymme murenee mm. korkeiden kustannusten ja kohdisteettomien koulutusjärjestelmien vuoksi. 

    SAK perustettiin taisteluun patruunoita, tehtaanomistajia, ... siis työnantajia vastaan - huolehtimaan hiukan enemmän rahaa myös duunarin massiin. Siinä tehtävässä työmarkkinajärjestöt, SAK etunenässä, onnistuivat hyvin. 

    Entä nyt, kun Antti Rinne astuu kehiin - Mooses Lipposen saappaisiin - demarina, joka haluaa ensitöikseen kuitata Jutta Urpilaiselle "paikan EU-taivaasta".
  • 6

  • Nokian entinen alihankkija Salcomp on myyty kiinalaiselle komponenttien valmistajalle

    Ilkka Luoma 5.6.2019 - 8:16
    [2006] Syy on yksinkertainen, palkat ovat Kiinassa keskimäärin 80 euroa kuukaudessa 

    Toisaalta parturimaksu on pesun ja kasvohieronnan kanssa noin 2 euroa. Voidaan sanoa, että kemijärveläinen Salcomp ei olisi pärjännyt ilman muuttoa Kiinaan. Ulkomaalaiset ovat investoineet Kiinaan omien pyrkimyksiensä vuoksi, ei auttaakseen Kiinan kansantaloutta. Yritykset toimivat tavoitellakseen voittoa. Voiton muodostumiseen vaikuttavat mm. markkinoiden läheisyys ja edulliset tuotantokustannukset. 

    Suomalainen Eimo, joka valmisti kännyköiden kuoria, myytiin kiinalaisille (Taiwan) 

    Sittemmin lähes koko entisen Eimon tuotanto ja työpaikat ovat poistuneet maastamme. Suomessa ei kannattanut valmistaa liukuhihnoilta kännyköiden kuoria, olivatpa ne kuinka laadukkaita tahansa. Eimo kaupassa Suomeen tuli suuri määrä pääomia myyjien sijoittaessa niitä uudelleen suomalaiseen yrityselämään luoden myös uusia työpaikkoja maahamme. 

    Maapallolla on menossa työn uudelleen jaon taistelu 

    Meille suomalaisille pitäisi jäädä myös jotain, missä hyödyntäisimme korkean koulutuksemme, vakaat yhteiskuntaolot sekä turvallisen yritysympäristön. Palkkojen merkittäväkään alennus ei tuo takaisin kokoonpanotyöpaikkoja. 

    Tarvitsemme innovaatioita ja keksintöjä 

    Hintakilpailu on kova ja mm. vaatesektorilla kiinalaiset vaatettavat jo 60% maapallon väestä. Emme pärjää paidan valmistuksessa, vai mitä sanotte, kun hinta miesten laatukauluspaidalla on Helsingin satamassa noin 2,10 euroa ja Lidl myy tätä samaa tavaraa suomalaisille hinnalla 11,90-14,90 euroa. Mikä on suomalaisten vaatekauppojen hinta?
  • 7

  • Kiertotalous voi muuttaa suhdetta omistamiseen

    Ilkka Luoma 5.6.2019 - 7:48
    Mitä omistaminen oikeastaan on? Se on "ei mitään", sillä ihminen syntyy tänne laina-atomeissa, joista on syntynyt henkilö - ihminen, jolla on sosiaaliturvatunnus - se onkin ainoa omistus mitä meillä on ... tosin en tiedä mitä tunnukselle tapahtuu kun kuolemme. Oliko sekin vain "lainassa" - kertakäyttöisenä? 

    Omistamisesta on tullut maallistuneen ihmiselon suurin elämisen arvoinen juttu, näin ainakin tuntuu, kun katsoo niitä reviireitä mitä me yksilöinä haluamme hallita, ryhminä valloittaa ja kansoina jopa sodin puolustaa. 

    Omistaminen on kiinnittymistä sellaiseen, mikä ei kuitenkaan ole ikuista. Omistaminen on kuin lainapaperi tai osakekirja - vain merkintä jossain merkiksi muille, että tämän tontin omistaa n.n. ja tämän velkakirjan maksajaksi on määrätty se ja se. Velkakin on siis omistamista - omistetaan velvollisuus maksaa jonnekin/ jollekin märitetty summa - korkoineen. 

    Ihmisen elo usein ja monin osin näyttö- ja vertailutaloutta. Me vertailemme mielellämme itseämme - saamme siten itsetuntopönkitystä tarpellisuudestamme ja samalla tuemme omaa roolia olla mukana jossain sellaisessa, jossa näyttöefektit jylläävät. 

    Mieskuntoisuus esitellään - kuten tekee miljoonavuotinen muukin eliökunta. Evoluutio loi periaatteen olla kilpailullinen, jotta pärjää siinä oleellisessa "omistamisessa" - oikeudesta jatkaa sukua.Joudumme ennen geeniperimämme eteenpäin siirtoa vertailun kohteeksi, jossa puntaroidaan kykyämme ja elinmahdollisuuksiamme - reliikit asettuvat sitten arvostusten suhteessa! 

    Suvunjatkajina olemme vain välikappaleita - ja perimän omistus on evoluution (jota voidaan kutsua jatkumoksi) hallussa, jonka myötä se vahtii elinkelpoisuutta eli "oman itsensä" kuolemattomuutta. 

    Olemme ihmisinä periminemme kanssa "ikuisessa kierrossa - evoluution kiertotaloudessa", jossa omistuksemme lopulta jää vain sosiaaliturvatunnukseen - emme omistaneet edes omaa kehoamme, josta allekirjoittelimme erilaisia omistus- ja velkapapereita.
     
    ...