Tässä voidaan aloittaa kysymyksellä : Milloin olemme oikeasti kokeneet uhkaa Suomelle vuoden 1945 jälkeen?
Sen voimme sanoa, että olemme jo eläneet toiseksi pisimmän rauhanjakson sitten Autonomiamme, jos emme lue rauhanrikkomuksiksi englantilaisten ja ranskalaisten hyökkäilyjä rannoillemme ja Ahvenanmaalle.
Mielestäni ei ole oikein ladata oletusuhkaa (varuillaan olon uhkaa), ilmaisemalla olomme tällä hetkelle uhkaamattomaksi, siis juuri nyt. Tottahan sekin on ettei huomista voida tarkoin ennustaa. Mutta ilmaus voisi olla yksinkertaisesti: "Emme koe uhkaa, elämme täyttä rauhan aikaa - tulevaisuutta on vaikea uskottavasti ennustaa - minkään valtion osalta".
Olemme Suomena ja suomalaisina idän ja lännen vedenjakajalla, josta on käyty niin itään kaupan kuin sodan voimalla - samoin kuin ollaan saatu kauppaa ja sotaa myös meille päin. Pitäisi muistaa, että olimme myös Ruotsin kuninkaan alamaisia ja kiinni hänen sodissaan, jotka eivät aina niin puolustuksellisia olleet.
Meille viisautta on tosiasioiden tunnustaminen
Tuo itäinen naapuri on meille myös suuri mahdollisuus, jos vain tunnistamme ajan merkit. Selvästi suuremmalle ei kannata nokkapokkailla - eikä ydinasesuurvallan viereen kannata rakentaa toisen ydinasesuurvallan harjoitusvarustuksia, jotka voivat johtaa meidät tahtomattamme taistelualustaksi - suuntaan tai toiseen.
Kansakuntamme kirkas valinta on olla sotilaspoliittisesti liittoutumaton - emme halua lännen sotakoneeseen - Natoon.
Meidän rooli on presidentillisten hyvien palveluksien tarjonta niitä haluaville
Potentiaalia arvostetusta ja luotetusta neuvottelupöydästä on meille nyt tarjolla, mikäli osaisimme olla sekaantumatta toisten vieraiden omiin sisäisiin asioihin - olisi se meille sitä parasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Olemme erikoisasemassa ja meidän on syytä irtautua kaikista länteen ja itään suuntautuneista sotilastoimista
Kreml jättää kaikin osin sellaisen rajanaapurinsa rauhaan, josta ei muodosteta mitään uhkaa - siis uhkaa kolmansien kautta, jotka tukeutuvat Venäjän rajanaapuriin.
Venäjän Suomen raja on vähäaseistetuin
Tilanne muuttuu Kuolan niemimaalla, jossa sijaitsevat Venäjän viimeisen iskun ydiasevoimapelote. Tuota pelotetta ja sen aikaansaamaa kauhuntasapainotilaa Venäjä puolustaa varmasti kaikin - toistan kaikin keinoin. Ei siis kannata leikkiä tulella Lapissa, eikä ainkaan laskea sinne Nato/USA'n taistelujoukkoja harjoittelemaan.
Muistamme kohtalokkaat ja hyvin kalliit seuraukset vuodesta 1941, kun Saksan kolmannen valtakunnan sotakone maastoutui koko Pohjois-Suomeen.
Arktinen ulottuvuus Koillisväylän näkökulmasta on pitkälti Venäjän asia, kuten Luoteisväylä on Kanadan ja USA' n asia, jos katsomme karttaa ymmärrämme asian hyvin. Siispä Kiina - vaikka ei ole arktinen valtio, kuten muuten mekään eikä Ruotsi ole Jäämeren rannalla - me voisimme olla, jos Petsamo olisi hallussamme, mutta kun ei ole - ainakaan vielä.
Kiina haluaa nopeamman ja turvallisemman reitin Eurooppaan - se on Koillisväylä
Venäjä on luvannut taata sen turvallisuuden. Satama pitäisi rakentaa ja sen sijainti voisi yllättäen olla Liinahamari, jonka operointi voisi olla vuokrattuna Suomelle, kuten vanhan käsivartemme rautatie - Saimaan kanavan tavoin.
Jos osaisimme diplomatian, osaisimme kunnioittaa muiden sisäisiä asioita - sekaantumatta niihin, vaikka olisivatkin arvojemme vastaisia - näin voisi Liinahameri-hanke olla meille lottovoitto, jonka Kiina sitä paitsi rahoittaisi - tiettyjä oikeuksia vastaan. Kiinassa puhutaan Arktisen alueen rakentamisesta.
Presidentti Sauli Niinistö ei sotkeudu liiaksi - edes mielipitein muiden omiin asioihin
Diplomaattinen tahdikkuus antaa meille oikeutta 'sveitsittymisen' myötä olla se hyvien palveluksien tarjoaja ja neuvottelupöytien kattaja. Olen varma, että kansakuntamme suuri enemmistö hyväksyy tämän ulko- ja turvallisuuspolitiikan muodon, kuten se vastustaa suurella enemmistöllä Natoa, joka luetteloidaan tuossa vieressämme jo sotilaalliseksi uhaksi ja viholliskandidaatiksi.
Ehkä meiltä tarjottu tahdikkaasti puolueeton neuvottelupöytä voisi lieventää tuota Kremlissä muotoutunutta asemoitumisskenaariota?
...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.