Sent: Thursday, April 03, 2008 8:25 PM
Subject: MIELIPIDE - Kiinassa kohtaa länsimaalainen rikka silmässä näkemättä metsää puilta

------------------
(Uutisointi rummuttaa Tiibet, Olympialaiset, ihmisoikeudet - sananvapaus ja urheilevan nuorison boikotointi, ... uutisointi näkee tavallansa, kuinka moni tietää "rahallansa?")
 
[ ... Kiinasta on kasvanut maailman suurin markkina - virtoina ja tapahtumina. Länsi on ottanut tavakseen kohdistaa huomionsa sellaisiin virheisiin, mitä me olemme tehneet aiempina vuosikymmeninä - "älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon" - hurskastelua? ... ]
 
USA:n presidentti, joka aloitti laittomasti väärin ja valheellisin perustein Irak-sodan - joka "hirtätytti" entisen laillisen Irakin päämiehen ja välillisesti käskyillään tapatti noin 100.000 irakilaista siviiliä + 4.000 omaansa - katsoi tähdelliseksi huomauttaa Kiinaa Tiibetin ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta.
 
Kiina on arvoitus suurimmalle osalle ihmiskuntaa, vaikka mm. meillä suomalaisilla on noin 245 kiinalaista jokaista suomalaista kohden. Media tarttuu kiinalaisittain hyvin pieniin tapahtumiiin - samalla suhteella voidaan sanoa enontekiöläisten huomauttelu helsinkiläisille - kokosuhde on sama. Enontekiöläiset eivät huomauttele Helsingin suuntaan, vaikka voisi olla jopa tarvetta :-)
 
Meillä Suomessa on kovin vähän Kiinan historian, kulttuurin kuin kielen tuntijoita ja osaajia. Voimme sanoa, ettemme tunne juurikaan niitä vuosisataisia tapoja, mitä itäiset toverimme elämältään odottavat ja toivovat.
 
Meillä lännessä on voimakas käsitys, että valitsemamme elämän- ja yhteiskuntajärjestys on se ainoa oikea. Me olemme sitä mieltä, että kaltaisemme demokratia on se ainut tapa. Olemme innokkaita historiastamme lähtien tuputtamaan uskontojamme, yhteiskuntajärjestystämme kuin maallista himoa kaikkeen kiiltävään - jopa ristin ja miekan voimalla.
 
Mikä tekee meille oikeudeksi ajaa eri tavalla valiintuneisiin yhteiskuntamalleihin tapojamme? Mikä tekee oikeutuksen ajaa näkemyksiämme ansainnasta ja kulutuksesta, kuitenkin kieltäen mm. kiinalaisilta, yhteisessä maapallossa eläviltä, niitä oikeuksia ja mahdollisuuksia, mitä meille on luvattu ja mahdollistettu.
 
Olemmeko hyvyydessämme ja kaikkivoipaisuudessamme niin hyvin omat asiamme järjestäneet, että se antaa oikeutuksen kaivaa pienetkin epäkohdat esille unohtaen omat ongelmamme - yksinäisyydestä, työuupumuksesta, kulutuksesta, ympäristöstä ja epäoikeudenmukaisuudesta. Onko meidän oma yhteiskunta niin valmis, että se antaa oikeutuksen puuttua toisten meidän havaitsemiin ongelmiin? Emme elä täydestä sananvapaudesta, me elämme huomioitsevasta yhteenkuuluvuudesta.
 
Voisimme aloittaa ymmärryksen Kiinan koosta ja historiasta. Kiina on ollut aina kollektivistinen, perhe- ja sukukeskeinen yhteiskunta, jossa vallitsee voimakas yhteenkuuluvuuden tunne. Kiina ei ole kokenut koskaan länsimaista demokratiaa, jonka kaikkivoipaisuutta jopa jo osin meilläkin epäillään - jos katsot ympärillesi, niin huomaatko meidän asioiden olevan kaikin osin kunnossa, antaen oikeutta arvioida muita?
 
Kiina on ottamassa yhteisistä maapallollisista resursseista osaansa, joka lienee "demokraattisesti" 1,34 suhde 6,5:een. Tähän päivään mennessä tämän päivän suhteella mm. USA on käyttänyt yhteisistä energiataseista 0,36 suhde 6,5:een. Jos tarkastelemme viimeisen100 vuoden aikajännettä - ovat länsimaat käyttäneet pelkästään yli 65% koko maapallon energiavaroista ja vastanneet saman verran myös ympäristöpäästöistä.
 
Kiina on huomisen maapalloveturi. Kiinassa valmistuu vuodessa 340.000 insinööriä, he rakentavat 20 ydinvoimalaa, 20.000 jäteveden puhdistamoa ja ovat maapallon suurin teräksen ja sementin käyttäjä. He valmistautuvat ratkaisemaan omat ongelmansa, tavallansa.
 
Kiina korjaa - todennäköisesti ilman ristiä ja miekkaa Afrikassa ne virheet, jotka uskonto- ja maallisen ahneuden innossa teimme viime vuosisatoina. Kiina ei jaa rajoja, ei se jaa kansoja - vaan tarjoaa kauppaa, saadakseen raaka-ainevaroja sekä liiketoimintaa - kuten mekin. Kilpailu afrikkalaisten sieluista on alkanut - mm. Nokia tietää tämän tarkoin.
 
Käsi sydämellä voimme tarkastella omia toimiamme omassa maassamme. Mikä antaa sen voiman ja uskon, että meillä on messiaaninen oikeus puuttua muiden asioihin? Oletko huomannut, että kiinalaiset olisivat puuttuneet afrikkalaisten tai meidän  sisäiseen politiikkaan? Oletko huomannut lausuntoja kiinalaisilta, että he puuttuisivat meidän kulutukseemme?  ---
 
George W. Bush on katsonut oikeudekseen huomauttaa kiinalaisia lisääntyvästä kulutuksesta, vaikka amerikkalainen kulutus on keskiarvona noin 10-kertainen tavallisen ihmisen tasolla kiinalaisiin nähden. Miksi oikeus ja kohtuus ovat lännessä eri mittakaavaiset kuin näkemyksemme mukaan Kiinassa?
 
Onko nyt tullut Kiinan vuoro saada se heille kuulunut osuus, joka on jäänyt viimeisen sadan vuoden aikana käyttämättä? Olemmeko kuin se vanha pappi, joka kannusti tekemään kuten hän sanoo, muttei niin, kuin hän tekee?
 
Olemmeko me varmoja, että valitsemamme yhteiskuntatie on se oikea tie? Olemmeko perehtyneet kiinalaisten tapoihin niine tuhansien vuosien perinteineen, mistä he ovat mallejaan kehittäneet? Ovatko meidän mallit, mitä kiinalaiset uteliaina ja innokkaina "kopioivat ja matkivat" - se oikea tapa, ... ja mitä se tekee viime kädessä täysin erilaiseen yhteiskuntamalliin tottuneille ihmisille?
 
Olisiko meidän pitänyt huomata ja osata varoittaa tavoistamme ja niiden seurauksista, jotka näkyvät yhteiskunnissamme ja ympäristöissämme kohta ylitsepääsemättöminä ongelmina?
 
Olemmeko luoneet ratkaisemattoman yhtälön sellaisille, jotka eivät ole omaksuneet yksilökeskeistä maailmankatsomusta? Onnistummeko rikkomaan kiinalaisten mallin, kuten teimme Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa jo 1400- luvulta lähtien? Kenellä olisikaan opittavaa ja kenellä opetettavaa? Pitäisikö meidän huomata se kehitys, mikä tosiasiallisesti on Kiinassa käynnissä ja olla puuttumatta rikkaan silmässä, kun malka on omassamme? 
 
Ilkka Luoma
0400 607080
 
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2008]
 
Kuva 1
 
Teksti
Shanghai oli eurooppalaisten suosikkikaupunki 1800- ja 1900 lukujen taitteessa. Huumeet olivat tuottoisa business mm. englantilaisille ja ranskalaisille. Shanghaissa kohtaa vanha eurooppalaisuus ja uusi kiinalaisuus - kaupunki kasvaa hallitsemattomasti, kuten ovat tehneet monet euroopplaisetkin kaupungit. 23 miljoonaa asukasta, "osa laittomia", osa rakennusihmeen tehneitä työläisiä maalta.
 
Kuva 2
 
Teksti
Kiinalaiset ovat perhe- ja sukukeskeisiä - avioliitto on keskeinen osa kiinalaisuutta ja lasten saanti. Yhden lapsen politiikka on kokenut virheensä. Kiinassa on 20 miljoonan nuoren miehen "ylijäämä". Kiinalaiset ovat tehokkaasti kaupunkien keski- ja yläluokissa omaksumassa länsimaalaiset markkinaoppitapamme. Kulutus on viemessä Eurooppaa ja Amerikkaa tielle, jolta ei ole paluuta- yhtälö muuttuu mahdottomaksi. Kiinalaiset uskovat pystyvänsä ratkaisemaan tuon meille mahdottoman yhtälön?
 
Kuva 3
 
Teksti
Markkinatalous on vallannut Kiinan business-cityn, joka ei edusta lähellekkään kiinalaista keskiarvoa. Kiina on maatalousvaltio, joka täyttää edelleen länsimaalaiset kehitysmaan kriteerit. Jopa jokilaivat, jotka ovat puksuttaneet vuosikymmenet mm. Maon Kiinan aikana - ovat saaneet markkinajargonian kansilleen - kulutus on kohta täälläkin elämän arvomitta - seuraukset näkyvät jo meillä, mitä se tarkoittaa...
 
Kuva 4
 
Teksti
Kiinalainen katukeittiö suurkaupungissa, johon saapuu kymmeniä tuhansia maaseudun työläisiä paremman leivän toivossa - ja näin tapahtuukin. Ilmainen työnantajan tarjoama ruoka, parakkiasumus ja pieni kulutus maaseutuun nähden tuplapalkalla mahdollistaa massiivisen (purot muodostavat virtoja) ostovoiman siirron maalle, perheelle ja sukulaisille. Palkka rakennustyöläisellä kaupungissa on 60-70 euroa kuussa, kun se olisi maalla vain 30-40 euroa. Yli puolet lähetään kotiin, se tarkoittaa samankokoisen tulonsiirron kuin jo kokonainen maaseutukuukausipalkka! Tässä syy miksi Kiina "vaurastuu" ja ostovoima leviää hiljalleen... Muuten, tuo katukeittiön ruokaannos maksoi 7 juania ~ 70 senttiä ulkopuoliselle! Oli hyvää ja ravitsevaa - Kiinassa ei toistaiseksi näy juurikaan liikalihavia, kuten meillä-
 
Kuva 5
 
Teksti
Joka päivä maalta tulee sankoin joukoin maalaisia - tämä on heidän vihannes- ja hedelmätori. Kiinalainen ruoka on terveellistä - heillä ei ole sydän- ja verisuonitauteja, heillä ei ole juurikaan liikalihavia, paitsi ylihemmotellut nykypojat, ainoat sellaiset - ja Mäkkärin roskaruoka on tehnyt tehtävänsä. Kiinalainen ruokatori on hyvin halpa - ruoka syntyy muutamilla euroilla useaksi päiväksi. Kiinalainen kuluttaa keskimäärin vain puolet siitä mitä me, ja tekevät tupla-ajan töitä! Liikalihavuus on kiinni pienistä asioista - tekemisestä ja syömisestä - siis mitä syöt! Kiinalainen ruoka on hämmästyttävän monipuolista, maitoa ei ole, mutta kuulemma piimä on innostavan makuista!
 
Kuva 6
 
Teksti
Kiinassa on itseasiassa meidän yksilöllisen kulkemisen pyhiä lehmiä hyvin vähän. Kiinassa autokanta on uutta, kalliimpaa ja parempaa kuin meillä. Shanghaihin tulee joka päivä uusia henkilöautoja lisää 1.600 - Pekingiin yli 2.500. Jos Kiinassa olisi samassa suhteessa autoja kuin USA:ssa - olisi Kiinassa yli 1500 miljoonaa autoa! Se on mahdoton yhtälön parametri, kuka kieltää sen heiltä, ja kuka valmistaa nuo autot ja kuka toimittaa energian niihin?
 
Kuva 7
 
Teksti
Kiinassa harmonia ja puutarha istuksineen on rauhan ja hiljentymisen paikka, jossa mieli ja taipumus yhtenevyyteen kohtaavat. Vesi on yhdistäjä ja elämän virtojen siirtäjä - Kiinasta on loppumassa puhdas vesi paikka paikoin. Tapamme kuluttaa on tarttumassa kiinalaisiin. Toivottavasti herääminen tapahtuu ennen kuin ongelma kasvaa ylittämättömäksi. Olemme siinä oiva esimerkki. Katsokaamme ylipaisuneita kaupunkejamme. Milloin me hiljennymme luonnon edessä ymmärtämään, että kokonaisuus ratkaisee, ei ihmisen oma itsekeskeinen malli omasta ylioikeudesta muiden kustannuksella.
 
Kuva 8
 
Teksti
Kiinassa ihmisen oma toiminta, itse-ehtoinen oman kehon käyttö on maailman kuulua. Akrobatia on kehon hallintaa lähes täydellisyyteen saakka - kun tähän lisätään mielen hallinta, jossa useat kiinalaiset ovat mestareita, pitäisi yhtälössä olla parametrit, jottei Kiinassa kohtaa länsimaalaiset kasvun ja kulutuksen ongelmat, jotka meille ovat jo aikaansaaneet ratkaisemattomuuden. Kehon ja mielen hallinta on harmoniaa itsensä tuntemiseen.
 
Kuva 9
 
Teksti
Länsimaalainen skyline ja hutong. Kiinassa surutta puretaan vanhaa ja perinteistä, tästä muuten syntyvät ne ongelmat, joista paljon nähdään meidänkin uutisissa. Meillä 1950- 60- ja 70-luvuilla purettiin kaikki se kauneus ja perinne, jossa kohtasivat menneiden sukupolvien kokemus ja taito elää. Tilalle saimme lähiöt raakkirakennuksineen, virhe tuli tehtyä. Nyt Kiinassa suurissa kaupungeissa puretaan vanhoja hutong-alueita maailman korkeimpien rakennusten tieltä. Länsimaalaisuus on tarttuvaa.
 
Kuva 10
 
Teksti
Kiinassa on paljon vaurautta, mutta suhteessa muuhun populaan nähden hyvin vähän. Kaupungeissa kohtaa länsimaalainen väärän Kiinan - vain pienen osan. Myös Kiinassa jää oravanpyörän ulkopuolelle paljon ihmisiä. Kuvan soittaja saattoi olla kuitenkin tyytyväinen, hän sai tehdä jotain - osa ei jaksa edes tätä - ei meillä eikä heillä. Nuoriso katsoi hiukan alaviistoon kanssaihmisiään. Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Kaikilla ihmisillä on lähtökohdiltaan samat oikeudet, on vain kysymys onnesta, yritteliäisyydestä ja vanhempien huolehdinnasta.
 
Kuva 11
 
Teksti
Kiinassa on paljon poliiseja, Kiinassa on myös paljon asukkaita. Kiinassa on rikollisuutta kuten meilläkin. Kiinassa poliisi on auktoriteetti ja häntä pelätään. Kiinassa koko kansalla on keskushallinto, jonne viimeiset ahdistuneet valitukset ja avunpyynnöt suunnataan. Kiina on niin suuri maa, että sinne eivät sovellut meidän "ihannemallimme". Meidän yhtälö on yksinkertaisesti niin erilainen, että meidän ei kannata tuputtaa omia parametreja heille tuntemattomina tekijöinä sotkemaan heidän kaavojansa.
 
Kuva 12
 
Teksti
Kiinalainen kaupunki, jossa jo Marco Polon kerrotaan käyneen ja ihastuneen siihen niin, että nimitti sen maailman kauneimmaksi paikaksi. Järvi on käsin kaivettu keisareiden aikana lomapaikaksi ylimystölle. Hangzhou on pieni kiinalainen kaupunki, vain 1.7 miljoonaa asukasta. Edelleen kaunis, siisti ja puhdas!
 
Kuva 13
 
Teksti
Kiinalaista perinnettä ja pysyvyyttä. tämä esine ja koriste on kiinalaisten 10 yuanin (~ 1 euro) setelissä. Mainittakoon, että kaikissa kiinalaisten seteleissä on edelleen pitkän marssin syorittaneen nykyKiiann isän Mao Zeding ´in kuva, vaikka hän kuoli jo 1976. Kuvan järvi on kokonaan kaivettu lapioilla käsipelissä satoja vuosia sitten - pinta-alaa muutama neliökilometri.
 
Kuva 14
 
Teksti
Kiina on ateistinen valtio, mutta uskonnon vapaus on tosiasia, puhutaan me länsilehdistössä mitä tahansa. Kuvan Buddhalaisuuteen liittyvät patsaat ovat hartauden kohde. Kiina on suvaitsevainen uskontoja kohtaan, kunhan ne eivät ryhdy puuttumaan yhteiskunnan yleisiin asioihin. Kiinaa pidetään pystyssä meille avautumattomilla tavoilla, joihin meillä ei olisi mitään syytä puuttua.
 
Kuva 15
 
Teksti
Kiinassa rakennetaan enemmän kuin missään muualla. Silti Kiina on kehitysmaa, jossa tuloerot kasvavat, kuten meilläkin. Kiinassa muhii maailman suurin pankkikriisi, johon keskushallinto on jo varautunut. Kiinalaiset ovat rahoittaneet USA:n vajeita - ja siinä piilee vaara, kuinka suurella varmuudella nuo sijoitetut rahat kotiutuvat, sillä niitä tarvitaan omien kriisien "takuumiehiksi".
 
Kuva 16
 
Teksti
Nöyrän virkamiehen puutarha - viisi hehtaaria, nöyryyttä vailla vertaa :) - Kauneus ja silmän harmonia on keskittymisen ja oppimisen viisautta kohtaamaan epäselvyydet, joita vääjämättä kaikissa yhteiskuntamalleissa ilmaantuu harmeiksemme. Millä oikeudela katsomme olevamme neuvovia ihmisille, jotka ovat katselleet toisiaan jo tuhansia vuosia niin saman- kuin erimielisinä?
 
Kuva 17
 
Teksti
Suzhou - Kiinan Venetsia. Kanavia, lapioin ja käsipelissä tehdyt. Onnellisia ihmisiä, jos saisivat asua siellä missä ovat, saisivat saada lapsia kuten ovat tottuneet ja onnellisia vähäänkin, jos onni kohtaisi perheen ja suvun terveytenä.
 
Kuva 18
 
Teksti
Bonsait yhdistetään Japaniin. Kiina on vähintäänkin yhtä vanhat historian juuret omaava Bonsaissa kuin japanilaisetkin. Oppi harmoniasta ja miniatyyristä, jossa kauneutta haetaan hitaasti ja huolella. Vanhimmat bonsait ovat 100 vuotta vanhoja. Kuva Suzhou´sta.
 
Kuva 19
 
Teksti
Havainnollinen kuva kuinka paljon Kiinassa rakennetaan, kaikki mitä tässä näkyy, on rakennettu muutamamssa vuodessa - niin edessä olevat pientalot kuin takana olevat kerrostalot. Kiinassa on menossa maailman historian suurin rakennusbuumi. maaseudun työväki on tässä ratkaisevassa asemassa ja heitä riittää --- sinä on myöskin Kiinan huomisen vaurauden lähde ja ongelmien synty.
 
Kuva 20
 
Teksti
Saksalaisen Siemensin huippuinsinöörityö - Maglev - magneettileijujunarata. 430 km/h. 40 kilometriä, maailman ainoa levitaatiojuna. Kiihtyy 0-300 km/h 145 sekunnissa! Toimii sähköllä ja ottaa sitä miehekkäästi. Kiina suunnittelee rakentavansa vuoteen 2020 mennessä 20 uutta atomivoimalaa - Siemens ja jokin kiinalainen yhteistyökumppani?
 
Kuva 21
 
Teksti
Jin Mao tornista 88. kerroksesta kuvattu utuinen maailman korkeimmaksi tornitaloksi nouseva liikerakennus - yli 508 metriä. Shanghai. Shanghain ydinmuistuttaa enemmän Manhattania enemmän kuin Manhattan itse.
 
Kuva 22
 
Teksti
Vesisade puhdistaa katuja ja ilmaa. Hutong-alue, joka kohtaa purkamisensa lähivuosina - saa väistyä korkeiden tornitalojen tieltä - business tarvitsee tilaa, pitää olla tilaa kuluttaa - oppi saatu länsimaista. Taustalla, oikealla jo näkyy uusien tornitalojen rakennusprojektit.
 
Kuva 23
 
Teksti
Teennäisesti entisöity Shanghai´n vanha kaupunki. hienoa työtä, mutta kuinka aidosti - tehtiinkö se turismin ja kaupan ehdoin?
 
Kuva 24
 
Teksti
Tämä on vanhan Shanghai ´n todellisuutta - taustalla siintää korkeat tornitalot, jossa business pyörii kiihtyvästi nostaen kulutuslukemat mahdottomiksi yhtälön parametreiksi koko maapalloa ajatellen. Missä ja miten tapahtuu muutos, vai tapahtuuko se sittenkin Kiinasta, jossa Kiinan edesmennyt suuri mies Deng Xiaoping kehotti rikastumaan, mutta jätti sanomatta, mitä hän sillä tarkkaan ottaen tarkoitti - rikkautta on monen laatuista, kaikki eivät lähde rahasta, kulutuksesta ja näyttötaloudesta liikkeelle.