Sent: Monday, October 06, 2008 4:15 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Suomen paras turva on oma ja riittävän kyvykäs armeija

Suomi on idän ja lännen vedenjakajalla - historiamme ei ole rinnasteinen Keski-Eurooppaan ja vanhoihin Nato-maihin
(HS:ssa 5.10.2008 kansantaloustieteen prof. Panu Poutvaara [Hgin yliopisto] kirjoittaa asevelvollisuuden olevan kalliimpaa kuin palkka-armeija)
 
[ ... Suomessa nuoriso hakee uutta linjaansa hukassa ja vähemmän hukassa - kahtiajako on vedenjakajahallituksemme aikana kasvanut entisestään. Varusmiespalvelus on tärkeä osa miehistymistä - tuvissa on ennenkin riehuttu, mutta ongelmat on hoidettu ovien sisäpuolella ja palautuma siviiliin on ollut hiljaisempaa ... ]
 
Suomeen rantautuva pankkikriisi ja kulutusähkyyn väsähtäminen eivät saa viedä määrärahoja huomisen mahdollisuuksilta. Varusmiespalvelus riittävällä ja yksilön huomioitsevalla koulutuksella on keino tehdä eksyneistä pojista vastuun ymmärtäviä miehiä. Nuoret naiset pienenä vähemmistönä selvinnevät paremmin palveluksesta - naisten määrää pitäisi kannustaa suuremmaksi.
 
Palkka-armeija on kuin työ, jota tehdään "8:sta 16:sta" - se on ammattimaisuutta, jossa työehtosopimus, ylityölisät ja lomallekarkaamisrahat ratkaisevat. Maanpuolustus on taas tahdon asia, jossa ratkaistaan kohtalo --  ja taistelutahto on suoraan verrannollinen yhteishenkeen ja ryhmäkuuluvuuteen. Viimeisellä rintamalla ei kysellä yli- tai raskaantyönkorvauksien perään - vaan toveruus ja oma koti ratkaisevat.
 
USA:lla on ehkä tunnetuin palkka-armeija. Palkollisia voidaan rahan voimin määrätä vaikkapa Irakiin. Suomalainen ei sinne olisi mennyt suin surminkaan - omassakin on puolustamista, ainakin henkisesti. Suomessa armeija on ratkaisu huolehtimaan oman maan turvallisuudesta, eikä suuntautumisesta vieraiden asioihin sotkeutumiseen.
 
Suomi rakentaa parhaan brändinsä kyvykkäästä armeijasta, joka perustuu pohjiltaan asevelvollisuuteen, maanpuolustushenkeen ja haluun vapaaehtoisesti osallistua YK-tehtäviin - pääsihteerin niin pyytäessä. Ei ole häpeä pitää yllä yhtä suhteellisesti Euroopan suurinta reserviläisjoukkoa - olkoot heitä vaikka 500.000 - se onkin merkki kenelle tahansa, että tuohon maahan hyökkääminen on liian kallista.
 
Suomi voi nostaa määrärahoja yleiseen asevelvollisuuteen ja palvelusaikoja on lisättävä sen mukaan millaista yleistä henkeä tai hengettömyyttä nuorisomme esittää. Armeija on myös "kasvatuslaitos", jossa riittävän yksilöllisellä koulutuksella huolehditaan varusmiehistä - kannustaen heitä yhteisöllisyyteen, terveeseen kilpailuhenkeen ja tahtoon olla suomalainen omassa maassansa. Aiemmin monet äidit totesivat, että pojastahan tuli mies.
 
Palkka-armeija on esiaste pakkoliittoon Naton kanssa. Palkka-armeijalaiset valmistelevat pieneen miesmäärään vedoten lisävahvistuksen saantia Natosta. Kohta joku Nato-kiihkoilija hoksaa kysyä, kuinka paljon Hornet rynnäköintivarustus ohjuksineen maksaisi, jos liittyisimme Natoon. Alennuskuponki lienee olemassa - tietääkö puolustusministeri Häkämies alennuksen suuruuden?
 
Varusmiespalvelus on osa suomalaista, varsinkin nuorien miesten yhteiskuntaa. Edelleen 80% ikäluokista koulutetaan, tosin huonompi kuntoisina kuin koskaan. Tämän vuoksi palvelusaikaa on lisättävä, jotta saamme aktiivisempia, osallistuvampia ja yhteisöllisyyteen paremmin mukautuneita kansalaisia armeijan jälkeisiin tehtäviin. Nuorisotyöttömyyttäkin heti peruskoulutuksen jälkeen on jo liiaksi. Suomi elää kansalaisistaan, ja valtiovallalla on velvollisuus huolehtia tulevista veronmaksajistaan.
 
Väestömme pienenee, siispä on lisättävä aktiivisuutta varusmiespalvelukseen tulevien joukkoon. Esimerkkinä Israel on vahva maa, koska siellä on pääsääntöisesti halu ja kyky osallistua itsestään selvään ja pitkään varusmiespalvelukseen. Palvelusaika voi sisältää muutakin koulutusta kuin puhdasta tappamisen filosofiaa - kriisienhallinta yms. voisi sisältyä koulutukseen, kunkin koulutettavan suuntaumishalun mukaisesti. 
 
Suomi on toden tullen vahva vain omiensa kanssa. Vahvuus saavutetaan motivoinnilla, koulutuksella ja huolehdinnalla - myös armeijassa - ja rahan puute ei saa vaivata tärkeintä osa-aluetta - turvallisuuttaamme mitä tahansa ulkoista uhkaa kohtaan. Puolustusvoimat voivat tarpeensa mukaan myös kouluttaa tarvitsemiaan erikoisjoukkoja erityisvälinein.
 
Asevelvollisuus ei ole kansantaloudellinen rasite, se on pikemminkin mahdollisuus rakentaa yhteisöllisempää Suomea, saaden samalla kertaa kansalaisille tunteen, että heidän turvallisuudestaan huolehditaan. Kansakunnalla on muitakin arvoja kuin markkinatalousraha. Arvoista suurin, tunne omasta maasta ja sen huolehdinnasta, pitää nostaa kansallisten arvojen joukkoon.
 
Suomella on länsimaalaisittain pieni puolustusbudjetti ja silti omaamme suuren koulutetun reservin harvaan asuttuun ja pinta-alaltaan suureen maahamme. Kaikki neliöt pitää voida huolehtia, kuten kaikki nuoret, jotka huomenna maksavat suurenevan "eläkelaisarmeijamme" hyvinvoinnin.
 
Kansa tukee sotilaallista liittoutumattomuutta ja sen takuuna pitää olla riittävän voimakas ja kykenevä oma puolustustahto ajanmukaisin välinein.
 
Ilkka Luoma
...
 
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakansio ~
kuvia saa käyttää ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - [Copyright by Ilkka Luoma 2007]
 
Kansio
(Suomalaiset veteraanit juhlivat Helsingin Senaatintorilla 2007 - kansalaisia oli heti aamusta runsaasti liikkeellä - suuri kansa on aina pitänyt veteraaneistaan ja nyt unohdamme surulliset vuodet 1945-1970 ---)
 
...