(Ekologinen ajattelu tiivistää ihmisiä - puutarhakaupungit lähentävät maalle ja luontoon ~ ekotahokkain tapa tiivistää ihmiset "muurahaiskennoihin")
 
[ ... tehokkaimmassa mahdollisessa hyvin tiukkaan pakatussa "supercityssä" ja absoluuttisesti ympäristöönsä soveltuvassa ja harmonisoituneessa muurahaispesässä vallitsee työläisten peritty diktatuuri, jossa kuningatar on vain synnytyskone uusille työläisille - säännöt ovat ehdottomat ja noudattaminen on säädetty jatkuvan työnteon kautta perittynä ominaisuutena ... ]
 
Ihmismaailma käy kohti suurinta ympäristökriisiänsä kulutettuaan 100 vuodessa öljymäärän mm. liikkumiseensa, jonka tuottamiseen luonnolta meni miljoona vuotta; satoja miljoonia vuosia sitten. Ihmiset aloittivat oman pakkautumisensa kaupungistumisen myötä, kun huomattiin alkaneen maatalouden tuottavan enemmän kuin "tila" itse tarvitsi.
 
Konfliktiton ihmiskunta on vain silloin, kun yhteisössä on yksi jäsen. Heti toisen tullessa vuorovaikutusryhmään alkaa kilpailun myötä riski yhteenotoista. Mitä enemmän ryhmässä on jäseniä, sen tiukemmiksi säännöt ja lait muodostuvat. Yhteisöasuminen on aina kompromisseja, jottei aina lain tai säännön käyttöä ja tulkintaa tarvittaisi.
 
Ylivoimaisesti eko- ja hyötysuhdetehokkaimmat yhteisöt ovat termiittien ja muurahaisten kekoyhteiskunnat. Muurahaiset olivat jo silloin, kun ihmisestä ei ollut tietoakaan, muurahaiset ovat nyt ja tulevat olemaan silloinkin, kun meistä ei ole mitään jäljellä. Miksi muurahaisyhteiskunnat, joita biologiselta elopainoltaan on suunnilleen sama määrä kuin ihmisiä, ovat niin tehokkaita, yhteisöllisiä ja suoriteaktiivisia?
 
Muurahaispopulaation teho piilee työntekijöiden ennalta perityssä diktatuurissa. Työläisarmeijat ylläpitävät koko järjestelmää - keskittyen huolehtimaan ohjelmoidusti kuningattarestaan ja kuhnureistaan, jotta perimä siirtyisi. Perimän siirto tapahtuu keskimäärin työläisten ehdoilla (lajiriippuvaisuus) - siis kuinka he esimerkiksi järjestelevät kuningattaren, kuhnureitten ja muurahaismunien ylläpitoprosessit.
 
Tehokkain sääntö ja laki on peritty toimintamalli, jossa ei ole poikkeamia, eikä siis kompromissejäkään. Tiukkaan pakatun yhteisön elinehto on säännöstö, joka on ehdoton. Reviiri on säännöstön ulottuvuusalue, ja aluetta suojellaan ja puolustetaan viimeiseen saakka - kuolema tai "sotavankeus".
 
Muurahaisten evoluutio on rakentanut populaation, jonka elämisen edellytykset ovat takuuluokkaa, koska "kuri"*) on ehdoton ja yhteenkuuluvuus järkkymätön. Kuinka ihmiskunta ratkaisee tihentyvän asumisensa kasvavat ongelmat? Kuinka ihmiskunta - vähemmän evaluoituneena kuin muurahainen - kykenee ylläpitämään mahdollisuuksiansa - lähinnä itseään vastaan?
 
Kaupunkiyhteisö luo konflikteja kuten maaseutuyhteisökin. Pienemmissä yhteisöissä yhden johtajuus ja myös keskinäisvoima ylläpitävät järjestystä. Kyläyhteisöissä harvemmin jäädään yksin - muurahaisyhteisöissä kukaan/mikään ei jää yksin, koska siihen ei ole aikaa. Yksin jääminen, yhteisön ulkopuolelle ajautuminen ja erakoituminen on ensimmäinen merkki yhteisöhuolehdinnan rappiosta.
 
Tiukkaan pakatut populaatiot vaativat säännöt, jotka estävät luonnostaan eristäytymisen. Eläinkunnan yksineläjät ovatkin sitten eri asia - niiden evoluutio on tehnyt niistä "yksin toimeentulevia" -luonnollisesti. Ihminen on laumaeläin ja hakeutuu yhteisöllisyys- ja yhteenkuuluvuusryhmiin hakemaan sosiaalisuutta ja tarpeelliseksi tuntua, jotka ovat vallitsevia normipiirteitä ihmiskunnassa.
 
Kilpailutilanne tuottaa konflikteja ja niiden hallintaan tarvitaan sitä tiukemmat, selvemmät, hyväksyttävämmät ja auktorisoidummat säännöt ja lait, mitä tiheämmästä asutuskeskittymästä ja vuorovaikutusyhteisöstä on kysymys. Mikäli säännöstöstä annetaan liikaa tulkintaa, syntyvät samantien konfliktit. Vapaa-ajattelu ei lopulta sovi tiheisiin kilpailuyhteisöihin - muutoin vastassa on vain "vahvemman laki".
 
Muurahaispopulaatiot ovat kehityksen huippu, jossa jokaisella on tarkka tehtävä, päämäärä ja palvelufunktio yhteisöä kohtaan - "ajopuita" ei ole.
 
Ihminen on kehityksensä välivaiheessa, hakien sijaansa - moraali on nähty heikoksi ja voimakas kilpailuvietti rikkoo moraalikäsitteen vähintäänkin siinä, kun yksilöreviiri on uhattuna. Jännitteet yksilöinä luovat taistelua - jännitteet yhteisönä, kollektiivisesti koettuna, luovat taistelutahtoa ja puolustuskykyä koko yhteisölle, kun sitä uhkaa ulkoinen vaara. Ulkoinen vaara on aina olemassa - jo sisältäkin päin! 
 
Tiiviiden kaupunkiyhteisöjen ratkaisu on kollektiivinen jännite yhteistä uhkaa torjumaan ja/tai - tälle tämän päivän kulutus- ja näyttötaloudelle harvinaisempi moraali toisista ja empatia hädässä oleville. Muurahaisyhteisöissä ei ole heikkoja - ne eliminoituvat. 
 
Dumas käytti Muskettisoturit teoksissaan sanontaa: "Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta" Kyvyssä jatkaa tehokkaimmin populaatiota on kysymys evoluution harmoniataistelusta ja siinä harvemmin on ihmiskunnan kaltaista näennäisinhimillisyyttä.
 
Ilkka Luoma
...
 
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakansio tiukkaan pakatusta ihmisyhteisöstä -
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2008]
 
Kansio
...