Kristinuskon levinneisyys
Suojele Jeesus Suomea
~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006101080.html -
sunnuntai, 12. toukokuu 2019
Kristinuskon levinneisyys
~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006101080.html -
Aivan tavallisen aktiivi-ihmisen mietintää, ruplutusta, julkituontia, ärhentely ja puhetulvaa asioista, jotka pakottivat kirjoittamaan - nyt osoitamme huomiotamme kohti ympäröivää luontoa, toivottavasti sen ehdoilla.
China Donald Trump Kiina NATO Nato Nato - isäntämaa pöytäkirja Nato kielteisyys Naton taistelualusta Naton uhka Paavo Väyrynen Sanna Marin Sauli Niinistö Venäjä Venäjän uhka Vladimir Putin YHTEISKUNTA idän ja lännen vastakkainasettelu kasvuhokema koronavirus koulukiusaaminen kouluväkivalta sotilaallinen liittoutumattomuus sotilaallinen vastakkainasettelu trumppismi west trolling manipulation
Kristillisyyttä voidaan katsoa myös amerikkalaisesta näkökulmasta. US on erilaisten uskontokuntien ja lahkojen luvattua paratiisia. Koti, uskonto ja Isänmaa ovat väkeviä ilmauksia, eikä niitä vastaan diplomatia halua taistella, vaan antaa noiden kannattajille arvon ja oikeuden olla mieltänsä. Niin uskonnot kuin kansallismieliset ovat vahvasti reviiripuolustajia, yhteenkuuluvia ja toisten hyväksymisen kaipuisia. Tarvitsemme tunnustusta ja helpoimmin ja aidoimmin sitä saamme samankaltaisuusryhmistä, joista uskontokunnat ovat ehkä vahvimpia.
Uskossa ei tarvitse todistetta - usko riittää. Uskon lähtökohdat pohjaavat usein pyhiin kirjoituksiin, joita myös toisin uskovat voisivat arvostaa, vaikka eivät itsessään niitä hyväksyisi. Aitoon uskovaisuuteen kuuluu sopiva annos hyväksyvyyttä, sopeutuvuutta ja empatiaa muitakin kohtaan, vaikka ei samoja opinkappaleita hyväksyisikään. Ehdottomuus ei kuulu sivistyneeseen uskovaisuuteen - silti omissaan saa tiukastikin kunnioittaa ja hyväksyä omia yhteenkuuluvuusryhmän sääntöjä, kunhan muistaa kunnioituksen.
Uskovan voi olla vaikea yhdistää käytännön elämän politiikkaa - eli yhteisten asioiden hoitoa, sillä politiikka edellyttäisi demokratiaa eli enemmistöoppia, jossa vähemmistölle annetaan puheenvuoro vaikuttaa. Demokratiassakin tarvitaan johtaja, joka osaa ratkoa ristiriitoja. Uskonnoissa johtaja on aina kirkas ja kaikkien tiedossa; se on Jumala, Jehova, Allah tai muu johon kukin uskoon. Ehkä nuo kaikki ovat lopulta yksi ja sama?