(Innokkaan näyttö- ja mukavuudenhaluiset amerikkalaiset söivät velaksi surutta huomisen - ostaessaan mm. liian arvokkaita asuntoja tuloihinsa nähden - nyt säädellään korkoja hallitsematta enää kierrettä)
 
[ ... velaksi otto syö aina huomisen tekemättömyyttä luoden painetta ennustettavuudelle. Velan vakuus on riippuvainen markkinataloudesta. Kysynnän hiipuessa vakuus alenee ja kierre epävarmuudesta alkaa - nyt elämme juuri siinä hetkessä. Velka ja korko vaatisivat täyttä ennustettavuutta, jos haluttaisiin suurta varmuutta huomisen syömisestä - ja tämähän on mahdotonta ... ]
 
Vanha sanonta kertoo velan veli ominaisuudesta sitä otettaessa, mutta velipuoleksi sitä maksettaessa. Luonnossa huomista syö ainoastaan ihminen - me keksimme velan kiihdyttämään kulutusta ja nopeuttamaan vuosien työt kulutettavaksi yhdessä hetkessä. Kiristykseksi syntyi samalla korko, joka eräissä uskonnoissa onkin kielletty kohtuuttomuutena.
 
Korko on taloustekijä, joka ei vaadi tekijältään konkreettista työtä elämisensä eteen. Korolla ei ole funktiota itse Maslowin tarvehierarkian alimmilla tasoilla. Korko on ilmiö istuskelemalla tehdystä työstä (olemmehan palveluyhteiskunta), jolla säädetään "etukäteen syömistä". Korko elää kysynnän mukaan. Korko on "laiskan ihmisen" työväline, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristöönsä harmonisoituneen luonnon kanssa.
 
Säästäminen on tunnetusti velan vastakohta - sillekkin maksetaan korkoa, jotta "joutava raha" saadaan takaisin kulutukseen. Kansantalous perustuu kulutukseen ja tehdyn työn verotuksen jakamiseen sosiaalisesti siten, että kuluttamisen autuuteen pääsevät kaikki mukaan - hekin, jotka eivät varsinaista työtä tee.
 
Työ luo suoritteen ja suorite kulutustapahtuman. Velalla kulutamme huomisen työtä - entä jos työnteko estyy? Mikäli ostamme työhömme nähden liian kalliin asunnon 30 vuoden velalla ja siihen liittyvällä korolla - synnyttää se onnistumisen ja yrittämisen paineen. On suuri riski, että monet joutuvat myöhemmin turvautumaan mm. vanhempiensa perintöihin voidakseen ylihintaisen asuntonsa maksaa, jonka arvokin laskusuhdanteessa laskee. Mitä jää käteen? Valitettavan useasti kourassa on pelkkä velka ja siihen liittyvä korko. Viiveelle joudutaan vielä maksamaan rangaistusmaksu - joka johtui suurpiirteisyydestä tai toisessa laidassaan silkasta välinpitämättömyydestä. 
 
Velka luotiin nopeuttamaan rahan eli ostovoiman kiertoa, sekä luomaan nopeamman työn ja kulutuksen intohimon. Ihminen oppi syömään "elämätöntä huomista" luottoarvona vakaa kyky tehdä työtä ja vakaa usko, että järjestelmää ei mikään horjuta. Turvamekanismeiksi luotiin vakuutuksia, joille laskettiin huomisen turvaa työesteiden ja palkansaannon estymisen varalta. Muualla luomakunnassa ei ole turvana muuta kuin jatkuva valppaus tehdä työtä ja syödä vain sen mukaan, mitä juuri sille hetkelle sattuu eteen tulemaan. Luonnossa ei syödä velaksi, ja siellä ei makseta "tekemättömästä työstä palkkaa korkona". Toisaalta sanotaan, että velka pitää virkeänä .-)
 
Luonnossa, niin ihmisillä kuin muillakin lajeilla, on on osin yksi yhteinen piirre - se on joukkoon kuuluvuuden turvaverkko, jossa ryhmään syntynyt/ valittu saa lauman suojan. Tosin tässäkin ihminen on urbanisaation kiihkeydessään luonut yksinäisyyden kerrostalokolot kennoiksi tuntematta "lähimmäistään" seinän takaa.
 
Velka ja siihen liittyvät parametrit loivat huomisen kiihtyvän syömisen, ja niin energian kuin materiaalisen käytön jatkuva kasvu loivat myös ympäristöllemme ne ongelmat, joissa nyt kahlaamme. Velka kiihdytti ostamisen, ja koko ajan kasvun uralle hoettu kulutus ja tuotanto söivät luonnon reaalielämän varat niukkuuteen - jota nyt voidaan kutsua mm. ilmastonmuutoksena ja ympäristön saastumisena.
 
Velka oli ahneen ihmisen väline saavuttaa sellaista, joka on muilta eliökunnan jäseniltä pois. Ilman velkajärjestelmää yhteiskuntamme kulutuskiihdytys ei olisi koskaan toteutunut - rytmi olisi ollut hitaampi - siis suhteellisena aikailmaisuna. Hitaampi rytmi olisi ylläpitänyt aktiivisempaa ja osallistuvampaa elämää yllä, tosin ehkä lyhyemmän ajan. Luonnossa eläimet ovat tarkoitetut aktiivisiksi koko elämänsä ajaksi.
 
Yhdellekkään muulle eläinlajille ei tuoda ruokaa valmiiksi pöytään. Vain kasvatusvaiheessa elämän energia kannetaan suun eteen. Ilmaisen ruoan aikajakso on kutistettu minimiin ja "karkoitus" tapahtuu heti, kun kyky selviytymiseen ja suvunjatkantaan on olemassa. Eläinkunta ei tunne velkaa - eikä korkoa. Me söimme velalla ongelmat itsellemme - muuttaen ympäristön, niin meille kuin muillekkiin - liian nopeasti. Suurin velkamme on maksamaton velka ympäröivälle luonnolle - tähän velkaan on syntymässä vastuunkantoa suorassa kansalaistoiminnassa - arvomaailmakin voisi muuttua...
 
 
Pikkupiikki:
Miksi muuten Kemijärvi-liike StoraEnsossa ei tarkastele omia aiheuttamiaan työkustannuksia, kun yhdistystoverit Saksassa [Nokia-Bochum] vapaaehtoisesti tekevät kustannusehdotuksiaan työnantajalle - meillä vain puuhaillaan boikottia Nokiaa kohtaan...?
 
Ilkka Luoma
 
 
Kuvakertomus mielipidekirjoitukseen-
[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 - kuvauksiin saatu lupa Suomen Pankista - tutustumiskäynnin yhteydessä]
 
Kuva 1
 
Teksti
Näkeekö tavallinen kansalainen huomisen synkkänä? - Ainakin suurvelalliset ilman odotettavaa suurperintöä saattavat olla vaikeuksissa, kun vakuusarvot laskevat ja yllättävä ongelma kohtaa työelämässä. Suomen Pankin sisäänkäynti.
 
Kuva 2
 
Teksti
Asuntojen ja taulujenkaan arvot eivät loputtomiin kasva - jossain vaiheessa tulee putous, onko se nyt alkamassa? Lietsominen on turhaa, turhaa ei ole sen sijaan se, että katsoo likviditeettinsä olevan huomennakin turvattu, ... työllä. Kiinteä maalaus Suomen Pankin seinällä - ei ole myytävänä. Olisiko Suomen Pankki kansalaisen pankki antamassa ymmärrystä sille, kuinka velkaa otetaan ja kuinka sitä hoidetaan.
 
Kuva 3
 
Teksti
Alussa tehtiin työtä reaaliajassa, ja saatiin "palkkakin" reaaliajassa. Suomen Pankin sisäänkäynnin perillä tukkijätkä tekee työtä uitolla (taideteos peräseinällä) - Velka ja korko tulivat paljon myöhemmin - tästä alkoivat kiihdytys kulutukseen, niin henkiseen, materiaaliseen kuin ympäristölliseen kulutukseen. Velka on huomisen syömistä ilman vastinetta.
 
Kuva 4
 
Teksti
Suomen Pankki: Ikkuna täynnä työtä - ennen tehtiin työ, saatiin palkka, pantiin "sivuun" - rakennettiin torppa. Elettiin reaalielämää, niin ajassa kuin kulutuksessa. Nyt söimme huomisen ympäristön itsellemme vahingoksi. Miksi kiihdytimme tälläiseen vauhtiin? - huomenna maksamme velkaa.