...
HS:
Kun ilmastosta väännetään kulissien takana, paikalla on suomalainen Outi Honkatukia: Nyt hän paljastaa, miltä kärjistynyt ilmastokeskustelu näyttää neuvottelijan silmin
~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006327955.html -
...
tiistai, 3. joulukuu 2019
...
~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006327955.html -
...
Aivan tavallisen aktiivi-ihmisen mietintää, ruplutusta, julkituontia, ärhentely ja puhetulvaa asioista, jotka pakottivat kirjoittamaan - nyt osoitamme huomiotamme kohti ympäröivää luontoa, toivottavasti sen ehdoilla.
China Donald Trump Kiina NATO Nato Nato - isäntämaa pöytäkirja Nato kielteisyys Naton taistelualusta Naton uhka Paavo Väyrynen Sanna Marin Sauli Niinistö Venäjä Venäjän uhka Vladimir Putin YHTEISKUNTA idän ja lännen vastakkainasettelu kasvuhokema koronavirus koulukiusaaminen kouluväkivalta sotilaallinen liittoutumattomuus sotilaallinen vastakkainasettelu trumppismi west trolling manipulation
Se kuitenkin tiedetään, että ihminen on aikaansaanut valtavat ympäristömuutokset - omalla itsekkäällä toiminnallaan, varsinkin suhteessa meidän biomassapainoon muuhun eliökuntaan nähden.
Ihminen on kaikista eläin-/ eliölajeista tehnyt eniten materia- ja maaaineskäytön muutoksia, kuin myös operoinut eniten ainesyhdistelyjä, tehnyt eniten omia keinotekoisia materiarakenteita - niin kemiallisesti kuin mekaanisesti. Meidän ympäristöjälkemme on ylivertaisen suuri.
Sekin tiedetään, että ihminen on omilla toimillaan päästänyt elinympäristöömme - erityisesti biosfäärilliseen eliökuntaan kaikkea sellaista, joka on muuttanut/ muuntanut elinpiiriä. Ihminen on köyhdyttänyt/ ravinnollistanut hyvinkin nopeassa tahdissa hitaan muutoksen (hitaiden muuttujien) evoluution väliaikatuloksia; esimerkiksi bakteerien olemuksena ja vaikutteena.
Senkin me tiedämme miten ympäristömme muuttaneita toimia on missäkin valtiossa tehty - ihmisten toimesta - tänään, eilen ja vieläpä 120 vuotta sitten. Olemme myös ymmärtäneet mitä päästöjen kumuloituvuus merkitsee elinympäristöllemme (kokonaisvaltaisesti biosfäärilliselle elämän monimuotoisuudelle- biodiversiteetille).
Eikä tässä vielä kaikki - osaamme myös laskea millaisia ympäristöllisiä haittajalanjälkiä aikaansaamme eri valtioissa - erityisesti per capita ajattelulla. Osaamme siis totuudellisesti osoittaa sormella pyynnön kohteita, että voisitteko tehdä jotain - vaikkapa puolittaa kulutuksenne. Samalla herää ajatus siitä, miten missäkin on oikeus kuluttamiseen - ja kuinka paljon, juuri per capita laskennalla.
Kun me tiedämme näin paljon, niin nyt lukijat voivat itse kuluttajina ratkaista, mitä olisi Black Fridayn jälkeen tehtävä, missä, miten paljon ja millä tahdilla. Oletko mukana kulutusvähentämisessä?