[887.]

psyykkinen-hata-1280x640.jpg

Kuva: ~ https://www.talentia-lehti.fi/lasten-ja-nuorten-psyykkista-hataa-ei-kuulla/  - 

 

[ORIG]

PERJANTAINA, ELOKUUTA 12, 2016

Poikien ja tyttöjen pisa-tulokset ja osaaminen ovat eri luokilta

 
 
(Uutisointi kertoo pisa-tuloksien laskeneen voimakkaasti jo vuosien ajan. Nuorten keskuudessa esiintyy jopa lukutaidottomuutta |1 (-ymmärtämättömyyttä). Tasolliset oppitulokset ovat revähtäneet alueellisesti vertailtaessa|2 – )
 
[ … kansalainen Erkki mietti omaa kansakouluaan, karttakeppiä, jöröhattunurkkaa ja kynän ottoa vasemmasta oikeaan käteen. Oli kuri ja opettajalla auktoriteetti, jota jopa pelättiin. Erkki pohtii lapsenlapsiaan, jotka kertovat, ettei opettaja saa heille tehdä mitään – me teemme valituksen …
 
… kansalainen Liisa aprikoi miten poikien käy |*, kun kiinnostus ei herää lukemiseen – pojat haluavat temmeltää, kisailla ja ropaavat omia juttujaan sormet rasvassa. Käden työ on tärkeää ja eipä nuo meidän rakennelmat pysy kunnossa, jos ei joku niitä korjaa! … ]
|* ... Ennakkoon jo vuosia sitten arvatusti tiedetty tuli nyt laajana tutkimuksena ulos ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimus-tyttojen-kouluarvosanat-huomattavasti-poikia-parempia/6020620 -
 
 
Uteliaisuus on tie kohti tietämyksen syttymistä. Me tarvitsemme tietoa, jotta luomamme yhteiskuntajärjestelmä hierarkioineen ja konkreettisine rakennelmineen pysyy säädetyllä linjalla, kehittyy ja muuntuu luovien tarpeiden ja ymmärryksen kasvamisen myötä.
 
 
Opettaja on keskiössä
 
Moni isä ja äiti ei jaksa kiireiltään huolehtia uteliaisuuden sytyttämisestä. Sytytys pitää aloittaa jo kapaloista. Jos työnnät lapsen television ääreen, annat nettitabletin tai jopa vähän myöhemmin älyttömän kännykän, herää kyllä uteliaisuus, mutta mihin suuntaan. Ei se erikoisuus, naapurin matkinta päiväkodissa tai koulussa – vaan osallistuminen, tarpeelliseksi olonsa tunteminen ja riemu löytämisestä – yhdessä!
 
 
Löytäminen
 
Miten me löydämme tien, jonka ei tarvitse olla mainosohjattua kulutusseurailua? Koulu on avain tien löytämiseen – sen tien, joka johdattaa uteliaisuuteen, sen myötä oivalluksen sytyttämään haluun tietää miksi, miten ja milloin.
 
Kenties se oleellisin kysymys ja aihe olisi kuitenkin kyseenalaistaminen. Kysymykset, jotka ovat vaikeita vanhemmille, eivät ole hankalia useastikaan opettajille. Opettajien asema tulee nostaa uudelleen sinne entisaikojen nimismiehen, apteekkarin, papin ja lääkärin rinnalle. Opettaja on niin ”apteekkari” tiedon rohtoineen kuin myös ”lääkäri” keinoineen parantaa halua osata ja ymmärtää.
 
 
Peruskoulu tasapäisti ja se oli aikakausituote – hyvä niin, aikansa
... Ei oppi ojaan kaada, vai mennäänkö nyt ojasta allikkoon? ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001236668.html - ]
 
Tänään elämä, maailma ja vaikutesuhteet kuin syyn ja seurauksen lait hahmottuvat yhä hankalammin |3, koska muuttujien määrä tiedostettuna kasvaa koko ajan. Me elämme dynamiikassa, jota ohjaa markkinointi ja mainonta. Onko nykyinen peruskoulujärjestelmä tähän päivään liian staattinen? |4
 
Olemme väkevästi tiellä kohti itsekkäämpää näytön ja vertailun taloutta. Kateus pitäisi valjastaa positiivisesti ajamaan harmoniaa, mihin kukin vaikuttajalokeroon asemoituu, olematta sokea, vaan oman osaamisalueensa reunalta maailmaa havainnoiva utelias ihminen.
 
 
Anna kaikien kukkien kukkia ja poimi kirkkaimmat – unohtamatta himmeämpiä
 
Kirkkain on tavoite – muun muassa nyt Brasilian Olympialaisissa. Niin koulussakin kilvoitellaan, ja tässä kisassa kaukoidän valtiot ja niiden yhteiskuntamentaliteetti ajaa meistä ohi – he haluavat tietää, osata ja ymmärtää. Heillä uteliaisuus ajaa kiihdytyskaistalla – pitää tietää koko ajan enemmän.
 
Vanha sanonta kertoo: ”Mitä enemmän tiedät, sen enemmän ymmärrät, että tiedät kokonaisuuteen nähden yhä vähemmän. Tieto jakaantuu yhä pienempiin lokeroihin ja uusi tieto synnyttää aina useita uusia kysymyksiä – kaiken tietoa ei ole olemassa, kuin vain sillä viimeisellä hetkellä, kun saatu lainatieto sammuvista aivoista synaptiikan pysähtymisenä antaa sen lopullisen valon, kun se viimeinen säde sammuu. Tapahtui luovutus.
 
 
Mitä teemme, jotta lapsemme ja heidän lapset pärjäävät?
 
Vastaus on helppo. Panosta siihen sinulle toiseen annettuun tehtävään, joka alkaa yhtymisen jälkeisen syntymän jälkeen. Lisääntymisen ohella meillä on toinenkin projekti: Saata jälkeläisesi tielle, jossa hän/he voi/voivat onnistuneesti jatkaa myös sukuaan ja kasvattaa uudet polvet, jotta geenivirtasi ei katkea.
 
 
Tie on oppiminen, oppi tulee halusta ymmärtää
 
Kannusta uteliaisuuteen, luo kysymyksiä, tee havaintoja yhdessä lapsesi/ lapsiesi kanssa – tutki, kaiva ja pengo. Mikään heräävä kysymys ei ole tyhmä, sillä vain kysymyksien myötä löytyy vastauksia.
 
Me emme ole tasalaatuisia, vahinko, sillä näin ei (täyttä) tasa-arvoakaan voida saavuttaa kuin vahvalla byrokratialla |5. Laadukas kestää, ja oivaltaja löytää toimeentulevamman tien – urallaan sinne jonnekin, jonka päämäärästä pitäisi jokaisen päästä päättämään. Tässä on se ydin. Päämäärä!
 
 
Päämäärä
 
Jos lapsi ei saa asettaa pieniä suuria päämääriä, ei ole myöskään tavoitteellisuutta. Päämäärän saavutus on ponnistelun tulos. Tuloksesta nautitaan ja se luo uusia kysymyksiä ja uusia tavoitteita. Luo tavoitteille tilaa, jäsennä ne lapsellesi ikäkausittain, älä projisoi omaasi, vaan katso lasta – hän on oma maailma, hän ei ole sinä, jonka kautta koetat toteututtaa haavaitasi.
 
 
Haave
 
Haave voi olla yhteinen, tällöin synkronoi molempien halu päästä maaliin, välietappiin ja tarkastelupisteelle – yhdessä. Anna vinkkejä, anna mahdollisuuksia löytää se omin, lapsen omin. Kerro karikot, ja esteet – älä tuputa liiaksi mieltymyksiäsi, ellei niitä kysytä. Silti olet esimerkki ja kiintöpiste.
 
Lapsen uteliaisuus lähtee sinusta, ja siitä kuinka ruokit sitä. ”Älä tee niin kuin minä teen – vaan niin kuin minä sanon”; tämä vanhan papin virsi on taakse jäänyttä elämää. Nyt ollaan seurattava kohde, joka luo vastuuta ja näkemyskykyä huomiseen – sillä lapsesi elää myös silloin, kun sinä et enää elä – ja tällöin pitää olla jo valmis kohtaamaan huominen, ylihuominen – aina uteliaana.
 
 
Opettaja
 
Koulu on lataamo ja virkistämö, jossa virkistäjät tekevät ansiokasta ja yhteiskuntatärkeää työtä huomiselle ja ylihuomiselle. Opettaja on keskiössä, sillä hän on usein enemmän lapsen kanssa kuin tämän omat vanhemmat – vieläpä laatuaikana, osallisena, mukana siinä temmossa, jota luotu vilpitön uteliaisuus ruokkiin.
 
Tässä tulee se ero – kaikki eivät ole eikä pidäkään olla yhtä uteliaita ja luovia. Toinen tulee tietämään enemmän kuin toinen |6, silti yhteiskunta tarvitsee jokaisen jäsenensä – kaikille on paikka, kunhan tie siihen paikkaan osoitetaan ja risteyksissä annetaan riittävä opastus – liikennevalojen käyttäjä on tärkeässä tehtävässä.
 
Vihreällä mennään ja punaisella odotetaan – opettaja antaa taidon hallita itse oman elämän liikennevaloja, toisin kuin meillä liikenteessä – signaalit annetaan jostain muualta. Oman elämän liikennevalot ohjataan yksilöllisesti itse, lopulta – kun opettaja ja vanhemmat ovat antaneet niiden käyttöohjeet riittävän monipuolisina.
 
Hyvä mieli – parempi tieto!
 
***
 
 
|1 Tyttöjen ja poikien pisa on erilainen - entä itäisestä Suomesta Helsingin eliittilukioihin - Ressuun ja Norssiin nähden? http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080922048691_uu.shtml -
 
|1 ” … Nyt on tuhkaa ripoteltu pisa-tutkimustuloksien vuoksi. Nuorisomme ei ole enää maailman parhaita – näinkö muuten koskaan olivatkaan. Millainen on maailman paras? Menimmekö vipuun ja tyydyttelimme itseämme, kun pärjäsimme tutkimuksissa, joiden täyden totuuden näkemystä ei kukaan edes varmuudella tiedä. Joka tapauksessa nyt droppasimme pisassa – olemme kallellaan päin, kuin Pisan torni ikään.
 
Mikä meni vipuun? Lapset syntyvät perheisiin toivottuina hedelminä. Lapsia pitää kasvattaa – se on vanhempien ylivoimaisesti tärkein tehtävä – eikä niinkään näyttö- ja vertailutaloudessa kiirehtiminen. Golf ei ole kasvattamista. Rotary klubi ei ole kasvattamista. Reippailla viikkorahoilla ei korvata kasvattamista ja hyvitetä poissaoloja. … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/tyttojen-ja-poikien-pisa.html -
 
|2 ... Takavuosien kiireiset vanhemmat, omat menot ja kiinnostus pubielämään jättivät monet lapset ja nuoret yksin kotiin, kadulle tai vääriin kaveripiireihin. Hinta on nyt kovakaru ja tyly. Mikä meni pieleen? Koulu ei voinut korvata puuttuvia vanhempia, jotka olivat osin jopa sokeita, kunnes totuus rävähti silmille. Nyt tulee löytää korjaussarja ja se on suuri juttu ja se alkaa omien silmien avaamisella.
 
|3 … Monimutakistuva yhteiskunta vaatii yhä jäsennellympää osaamista, tarkempaa tietoa, erikostumista ja silti yleistiedon pitäisi olla riittävällä tasolla, että tulee toimeen muiden kanssa – vuorovaikutksessa, myös vapaa-ajallaan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/monimutkaistuva-yhteiskunta-vaatii-yh.html -
 
|4 ... Uteliaisuuden esiin kaivaminen tuottaa luovuutta, luovuus taas intoa oppia uutta. Uuden oppiminen aikaansaa innokasta kokeilua ja kokeilu nostaa esille keksintöjä ideoiden piristäminä. ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/grahn-laasonen-koulun-kehityssuunta-on-vaara/6020448 -
 
|5 ” … Tosiasioita on ainakin kaksi – yhteiskunnat teknologioineen ja säätelyineen monimutkaistuvat kuin myös tasa-arvon valvonta demokratiana lisääntyy, byrokratian kasvaessa. Toinen tosiasia on se, ettei meillä kaikilla ole yhtä hyvät lähtöedellytykset – puutteena geeniperimä, raha, asumisolosuhteet, vanhempien ymmärrys kasvatuksen ja ohjauksen merkityksestä kuin joidenkin heikkous ihannoida katujen lakia --- … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/lahjakkuuden-louhintaa-varttuvista.html -
 
|6 ” … Tytöt ovat ahkeran kiltisti päämäärätietoisia esikuviensa myötä astumaan lukion kautta akateemiselle tielle ja myöhempiin johtaja- ja päättäjäasemiin yhteiskunnassamme. Peruskoulumme suosii tyttöjen säntillisyyttä, ohjautumisherkkyyttä ja yleistietouteliaisuutta. Tytöt ovat "parempia" lukioiden käytäville.
Pojat ropaavat ensin kaikkea mitä käsiin tarttuu, sitten pojat ropaavat fillareita, mopoja ja lopuksi tuunataan corollia ja astroja. Kaikki mikä kädessä taipuu viehättää yhä useampia poikia. Nuoret miehet ovat luulleet itsestään enemmän kuin nuoret naiset. Miehet ovat osanneet pyytää palkkaa rohkeasti, itsevarmasti ja jopa yli taitojensa - näin on hiljalleen muodostunut 'ikiaikainen' palkkatasoero miesten ja naisten välille … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kulutussuuntautunut-markkinointi-ohjaa.html -
 
...
EKSTRA
Suomessa nuorisotyöttömyys pahenee. Hallituksellamme ei ole homma hanskassa, ja kohta hanska on nuorten nyrkissä. Tukholmassa työttömät ja maahanmuuttajat mellakoivat; kuten jo vuosia sitten Pariisissa – jossa ei vältytty kuolonuhreilta.
 
Miksi ihminen mellakoi; vastaus on yksinkertainen – on tekemisen puute, on samankaltaisia rohkaisemassa ja löydetään yhteinen kohde – oli se sitten väärä tai oikea. Eurooppa on kulttuurien sulatusuuni, uskontojen ristiriitakenttä ja kielten keskinäinen sekamelska, jossa harva tulee ymmärretyksi halutulla tai tahdotulla tavalla. http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nurison-aktiivienergia-pitaa-osata.html -