*
...
1 - HS-ote toisaalta: " ... ”Kiinan kommunistinen puolue on päättänyt tehdä Kiinasta maailman johtavan valtion ja jättää Yhdysvallat taakseen. Se odottaa vähemmän voimakkaiden valtioiden alistuvan toiveisiinsa.” ... "
Alistuivatko viime vuosisadalla vähemmän voimakkaat valtiot Yhdysvaltojen valtapyrkimyksiin?
Kysymys herää, kun katsoo sotarintamien listaa ja niihin osallistuneiden armeijoiden nimiä vaikkapa vuodesta 1950- nykypäivään.
Kiina edustaa maailmastamme noin 1,4/7,8 ihmispopulaatiosuhdetta
USA' n vastaava suhdeluku on 0,33/7,8. Onkin siis selvää, että läntistenkin demokratiakaavojen mukaan Kiinalla on oikeuksia ja velvollisuuksia kokonsa puitteissa - huomattavaa on se, ettei niitä oikeuksia ole väkivalloin ja sodilla omisteltu ja alistettu, vieraita itsenäisiä valtioita kurittamalla.
Kiinalaiset oikeudet perustuvat vuorovaikutukseen, kauppaan ja taloudellisten mahdollisuuksien rahoittamiseen. Muun muassa kiinalaiset investoinnit ovat kasvaneet suuresti EU-Eurooppaan viimeisten 20 vuoden aikana - hiljentyen toki aivan viime vuosina.
Kiinan nousu vähemmistöisen länsiajattelun ja toimintamallien rinnalle on aiheuttanut voimakkaan vastareaktion maailmahegemoniaansa ylläpitävän lännen taholta.
Elämme jo täyttä idän ja lännen vastakkainasettumisen voimallista informaatiosotaa, johon läntinen laatumediakin ottaa reippaasti osaa. Jos lukee tässä olevan HS-kirjoituksen, ei jää epäselväksi, mitkä ovat motiivit tekstin sisällölle ja sen pyrkimyksille.
Jo vuosikausia sitten amerikkalainen laatuaviisi The Newsweek kirjasi kanteensa "China's Century" - tuo tosiasia ilmentyy Kiinana olosta jo maailman suurimpana taloutena (bkt/PPP - IMF 2015), suurimpana vientivaltiona ja maailman suurimpana tuotantokoneena.
Kiinan merkitys ei jää pelkästään voimalliseen vientikauppaan ja vain kiinalaisten etujen nimissä, vaan kiinalaiset tuotteet tuovat monille länsiyhtiöille merkittävät kilpailutekijät - hinnan, kasvaneen laadun ja tuotantokykyjen myötä >
HS: "
Suomettumisen sanakirja kertoo nyt Kiinasta
Australia on antanut pikkusormen Kiinalle, mutta missä määrin tilanne on samanlainen kuin Neuvostoliiton naapurissa 1970-luvun Suomessa?
"
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006635625.html -
.
Suomettumisen sanakirja kertoo nyt Kiinasta
1) Kiinassa on halpa, ahkera, uteliaasti oppiva ja lakkoilematon työtoveri, 2) Heti läntisen kiinatehtaan ovien takana maailman suurin sisämarkkinapotentiaali sekä 3) Vielä reilu kymmenkuntauotta sitten lähes olemattomat ympäristölait - näin siirrettiin valtava ympäristökuorma lännestä kiinalaisten taskuihin.
Nyt on käynnissä vastakkainasettumisen informaatiosota
Länsi ei halua taipua omalla maailmallisella populaatiovähemmistöllään (noin 1,2/7,8) kiinalaisten nousuun merkittäväksi vaikuttajaksi, jota se on jo nyt.
Kiinalla on kirkkaat päämäärät - se korjaa omat ympäristöongelmat vuoteen 2049 mennessä, jolloin eräs maailman vanhimmista korkeakulttuureista täyttää nykyisyydessään 100 vuotta. Kiina myös ilmoitti, että se voi ottaa ympäristökorjaamisen johtajuuden ajassa, kun US ilmoitti eroavansa Pariisin ilmastosopimuksesta - eroaako lopulta?
Historiaa tuntevat tietävät Kiinan olleen maailman suurin jo 1400-luvun alkupuolella, jolloin sen kauppapiiriin kuuluivat niin Afrikka kuin Australia, joissa kiinalaiset dzonkkilaivastot vierailivat keisari Zhu Di' n aikana. Kiina oli tuolloin maailman suurin kauppias, kuten nytkin.
Kiina ei ole sotilasvalta
Kiina on kauppavalta, joka rakentaa Silkkiteitään ympäri maailman. Meille Suomelle yllättävän tärkeä on syntymässä Koillisväylälle, jonka päätesatamaa mietitään - Petsamon Liinahamari? Tämän mahdollistaa kahden alallaan maailman suurimman läheistyvä yhteistyö - Kiina ja Venäjä, joita molempia vastaan länsi käy jo kovaa vastakkainasettumisen informaatiosotaa - väkevin syytein, usein ilman todisteita.
Toistaako nyt Kiina historiaansa, siltä osin mitä tapahtui, kun keisari Zhu Di kuoli. Ovet menivät tuolloin kiinni ... (tässä lienee se nykyajan kaikkien kysymysten äiti?)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.