----- Original Message -----
Sent: Tuesday, January 15, 2008 11:46 PM
Subject: MIELIPIDE: Sipoon rajoilla kolaroi kansalaisdemokratia

Pieni vähemmistö jyräsi suuren enemmistön -
["muutama henkilö" vastaan 12.000 sipoolaista]
(Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Sipoon ja sipoolaisten valitukset vetoamalla mm. Helsingin ja pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin)
 
[ ... helsinkiläinen koko maan asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ilakoi urbanisoitumista ennustamalla, että suomalaiset pakkautuvat suurin joukoin pääkaupunkiseudulle. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen lupasi rakentaa pientalovaltaista ja korkeatasoista asumisen mallia Länsi-Sipooseen, jossa sitä on jo nyt olemassa - merenrantatontit menevät hyvin kaupaksi ... ]
 
Helsinki kokee kaavoitustaitonsa paremmiksi kuin Sipoon - näin ainakin oli pääteltävissä Vapaavuoren lauseista illan MTV3:n 10-uutisissa. Tiesikö Vapaavuori, että Sipoo oli jo pohtinut ja perehtynyt täysin uuteen EcoTown -tyyppiseen taajamarakentamisen periaatteisiin, ensimmäisenä Suomessa - näissä suunnitelmissa huomioidaan mm. jo meneillään oleva ihmisperäinen ympäristömuutos ja kestävän kehityksen malli.
 
Suomelle on ensiarvoisen tärkeää saada mittaisensa pääkaupunki - se syntyy yhdistämällä Vantaa Helsinkiin. Vantaalla ei olisi ollut 80%:sta vastustusta liitokseen, vaan todennäköisesti liitos olisi otettu/ otetaan ilolla vastaan. HelsinkiVantaa on vastaus kaikkiin Helsingin elintilakysymyksiin. Nyt Sipoosta tehtiin näyttöpaikka, jossa suuri ei voi hävitä pienelle. Suomen hallituksen positiivinen kannustus HelsinkiVantaassa olisi ollut laajemmin koko Suomen etu.
 
Suomessa laki on laki, mutta lainsäädäntö- ja tuomiovalta pitää olla visusti erillään. Huhut tietävät kertoa, että saleissa kuiskittiin maan hallituksen valmistautuneen tekemään tarvittavat lakimuutokset, jos KHO olisi toisenlaisen päätöksen tehnyt. Suomalaisen oikeuslaitoksen uskottavuuden nimissä olisi hyvä saada tarkat ja huolellisesti laaditut perusteet tehdylle päätökselle. Ilmoitus Helsingin ja pääkaupunkiseudun erityistarpeista ei liene kansalaisille riittävä perustelu, sillä nyt todellisuudessa syntyi ennakkoratkaisu uusille pakkoliitoksille.
 
Seuraava (pakko)liitosprosessi saattaa julkistua esimerkiksi Kuopion halutessa Siilinjärven parhaita osia kilpailussa Jyväskylän kanssa Sisä-Suomen herruudesta. Olisi mielenkiintoista tietää jo nyt kuinka Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen Siilinjärven omana poikana äänestäisi vastaavassa hallituskäsittelyssä kuin case Sipoo. Voihan tosin olla, että siilinjärveläiset ottavat Kuopion syleilyn avosylin vastaan.
 
Korkeinta hallinto-oikeutta ei oltaisi tarvittu tekemään yhteiskuntapoliittista päätöstä tarkan lain tulkinnan sijasta, jos Vanhasen 2. hallitus ei olisi tehnyt kohtalokasta pakkopäätöstä. Tarkastellaanpa tuota hallituksen päätöstä. Neljä ministeriä äänesti vastaan - huomattavaa on se, että näiden joukossa olivat Keskustan kokeneet maakuntamiehet Pekkarinen ja Väyrynen - lisäksi kaksi RKP.n ministeriä. Huomattava joukko ministereistä oli poissa. Kymmenkunta ministeriä ratkaisi pelin.
 
Eduskunta on Suomi pienoiskoossa. Hallitus muotoutuu eduskunnan mukaisesti, siis sekin kuvastaa edustuksellista demokratiaa "parhaimmillaan". Mikä oli tämän Sipoo pakkopäätöksen Helsingin puolesta äänestäneiden ministereiden demokraattinen osuus eduskunnasta - jäikö koko maata ajatellen hyvin tärkeä päätös liian vähille voimille?  
 
Kävikö niin, että liian pieni vähemmistö jyräsi autonomisen suojan ja laillakin turvatun kuntatoiminnan puhumattakaan  ylivoimaisesta kansalaisenemmistöstä? 80% sipoolaisista olisi halunnut pitää omanleimaisensa päätöksen ja huomisen suunnittelun. Sipoossa oli jo ilmassa lähentymistä pääkaupunkimaiseen ajatteluun, mutta kaltaisellaan tavalla. Mikä on sitten tämä pääkaupunkimainen ajattelu? Voidaan sanoa, että tässä suurien muutoksien tilassa kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu väestösiirtymille 10 vuoden kuluttua. Jussi Pajunen kuittasi, että Helsingin suunnitelmat valloittamalleen Sipoon osalle ovat valmiina vasta 10-15 vuoden kuluttua.
 
Sipoosta muodostui valtapyyde Helsingille. Sipoon osalla ei ratkaista mitään Helsingin ongelmaa merkittävästi. Helsingin ongelmat ratkeavat Vantaa-liitoksella. Helsinki ja Vantaa ovat jo nyt miltei yhteen kasvaneet. Jokainen joka kiipeää Helsingin Vuosaaren jätevuoren huipulle huomaa, että Vuosaaren sataman vankka betonimuuri erottaa räikeän selvästi helsinkimäisen maankäytön muurin takaa avautuvasta sankasta ja tiheästä metsästä. Kokonaisvaltainen pääkaupunkiseutu tarvitsee vahvat viheralueet niin länteen kuin itään. Lännessä on Espoon Nuuksio ja idässä Sipoon metsät.
 
Päätös on tälle erää tehty. Nyt on jäljellä mahdollisesti pienenä vihreänä lankana EY-tuomioistuin ja ehkä Suomessa oikeuskansleri. Toinen vaihtoehto on hyväksyä lopullisesti Helsingin hegemonia ja hyväksyä se lähemmäksi Sipoon kuntakeskusta - hyvällä yhteisymmärryksellä sekin voisi lopulta osoittautua hedelmälliseksi. Asialla on vain yksi kysymysmerkki - jäikö kansalaisille sellainen käsitys suorasta omiin asioihin vaikuttamisesta, että riittävän koon kyseessä ollen suurikaan alueellinen enemmistö ei riitä taistelemaan omien suvereenien etujen puolesta.
 
Myöhemmin voisi olla aiheellista tutkia seuraavaksi valittavassa eduskunnassa lakimuutosta, jotta vastaavaa suuren kansalaisenemmistön selkeää mielipidettä ei voida ilman kansanäänestystä ohittaa - kun nuo vaalitkin ovat niin kaukana toisistaan ja kansalaisilla lyhyt muisti - vai onko...?
 
Ilkka Luoma