Kuva: ~ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ensin-reagan-nyt-trump-kultakanta-nousi-historian-katkoista/340b837a-4c3b-4afd-a4c2-0c6a7b2952be - 

...

• HS ~ https://www.hs.fi/talous/art-2000006271786.html - 

• 1 Venäjä haluaa horjuttaa dollarin ylivaltaa: ”Meillä on hyvä ja vakaa valuutta”, sanoo maan talousministeri

• Ilkka Luoma 13.10.2019 -  20:29
  Edelleenkin setelit ovat vitamiinittömiä eikä niissä hivenaineita ole nimeksikään – bittirahaa ei voi mitenkään pukea päälle, ne ovat vain tulosteissa ja kuvaruuduilla musteen, sähkön ja fotonien merkintöjä ostovoimasta, jolle on y-tunnus tai sosiaaliturvatunnus.
  
  Kulta on arvokas metalli, puhdas ja lisäaineeton
  
  Säilyvä arvokkuutensa vuoksi ja niukkuuden hallitsema alkuaine, jota on maapallomme kokonaismassasta vain häviävän pieni hippunen – juuri sen kokoinen hippu, että siihen on helppo sitoa ostovoima ja setelin arvo – onko näin paluu kultarinnastettuun setelistöön ja valuuttaan hiljalleen tosiasia?
  
  [2014] Kiina haluaa omalle valuutalleen kansainvälistä tunnustusta
  
  Kiinan valuutta juan on noussut koko ajan hiljalleen. Se on tuottoisa sijoitus rauhallisena valuuttapelinä ja sen arvonkehitys on varsin ennustettua. On arveltu, että Kiina ja Venäjä siirtyvät käyttämään keskinäisessä kaupassaan juaneita – dollarien ja ruplien sijasta. Syntyykö Kiinan juanista maailmanvaluutta US-dollarin rinnalle? Syntyyhän se, koska Kiina on on jo maailman suurin talous – pariteettikorjattuna (IMF).
  
  Kultakanta suitsii kulutusta ja ripeyttää ympäristön toipumista
  
  Kultakannasta irtoaminen mahdollisti ympäristöongelmiin nähden hallitsemattoman talous- ja kulutuskasvun. Kasvuhokema sai siivet alleen, kun sidos kultaan katkaistiin – tosin jäänteenä keskuspankeillä on kultakantoja – Suomellakin; missähän tuo kulta mahtaa sijaita?
  
  Nyt käydään Ilmastopaneeleja, ja riidellään siitä kuka maksaa kenellekin tästä eksponentiaalisesta talouskasvusta. Kuka hyötyi ja kuka kärsi – siitä voimme olla jo varmoja, että ympäristö ja sen myötä biosfääri kärsivät – suuret sukupuutot ovat ovella, kuivuus, hirmumyrskyt ja rankkasateet lisääntyvät.
  
  Maailmassa on liikaa rahaa, keskittynyttä ostovoimaa ja niukkuus reaalivarannoista hiipii likemmäksi meidänkin ovia. Oliko niin, että tämä kullasta irtautumisen kasvurykäys toi juuri sen oleellisen osan ympäristömuutoksia, joissa nyt kärvistelemme?!
   

• 2 Venäjä haluaa horjuttaa dollarin ylivaltaa: ”Meillä on hyvä ja vakaa valuutta”, sanoo maan talousministeri

• Ilkka Luoma 13.10.2019 - 20:19
  Takaisin kultakantaan – setelit ja bittiraha vääristävät reaalitaloutta!
  
  (Maailmassa eletään vielä paljolti US-dollarin vaihdannassa, luottamuksessa ja ostovoimavirroissa. USA:n liittovaltion jatkuva velkaantuminen lisäävät epäluottamusta jenkkidollariin, erityisesti idässä – omassa valuuuttakriisissään painivalla Venäjällä ja maailman suurimmaksi taloudeksi kohonneessa Kiinassa)
  
  [ … toistaiseksi hädän hetkellä setelirahana arvoa antaa USD, seuraavaksi on jo kohonnut EKP:n euro, vaikka sitä painetaaan setelikoneet punaisina – sen kummemmin sitomista mihinkään kiinteämpään – meneillään on setelirahoitus, johon Brysseliin paennut Jyrki Katainen de facto salkuttomana komissaarina ottaa osaa niin kutsutulla 300 miljardin euron sijoitus- ja elvytyspaketilla … ]
  
  USA luopui dollarinsa kultasidonnaisuudesta edesmenneen presidentti Richard Nixonin aikana. Moderni kasvuhokematalous oli tullut jarrunsa eteen – piti vapauttaa setelit sidoksista, jotta niitä voidaan FED´inkin toimesta painaa riittäviä määriä, jotta kansalaisten ja maailman kulutus lähtee reippaaseen kasvuun. Uskottiin luottamuksen paperisilppuun pitävän.
  
  Kauan aikaa sitten ei ollut seteleitä, niillä ei ollut konkreettista arvoa; ei voinut syödä tai muutoin hyödyntää. Oravannahkoista sai sentään turkin pakkasta vastaan. Lopulta vaikkapa meillä Suomenniemellä Ruotsin vallan aikaan plootut (=kolikot) kasvoivat niin suuriksi, että niitä piti kuljetella hevoskärryillä.
  
  Superinflaation ihmemaassa Saksassa 1920 -luvulla
  [~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio -]
  
  … aamulla ruisleipä maksoi kottikärryllisen setelirahaa ja iltapäivällä jo kaksi kottikärryllistä. Postimerkistäkin piti pulittaa miljoonia markkoja. Seteliraha oli menettänyt arvonsa – sitä ei voinut syödä, eikä siitä saanut turkkia pakkasta vastaan.
  
  Nyt keskuspankit painavat kilpaa rahaa, jotta kreikkalaistenkin velat saadaan nollattua ilman että eurokansalaisten ostovoima muualla järkkyy – olemattomista vakuuksista ja takuuksista huolimatta.

   

   

  ...

   

  IL/BLOG
  ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/takaisin-kultakantaan-setelit-ja_66.html -
  
  LAUANTAINA, JOULUKUUTA 27, 2014
  Takaisin kultakantaan – setelit ja bittiraha vääristävät reaalitaloutta! *]