...................
(YLE/TV1 ~ AamuTV 14.3. uutisoi Metsäliitto ry/ M-Real Oyj:n pääjohtaja Kari Jordanin kehoittaneen muitakin paperitehtaita sulkemaan aika-ajoin tuotantolinjojaan saavuttaakseen niukkuuden nykyisen runsauden tilalle)
 
[ ... menestystuote tai -palvelu imuroi uusia yrittäjiä samalle tuotantoalalle - syntyy nopeasti ylitarjonta, joka taas alentaa yksikköhintoja. Kulutus kasvaa ja ravitsee tuhlaamaan entisestään halvan tuotteen tai puoliraaka-aineen käyttöä. Paperin kulutus on lisääntynyt vuodesta toiseen mm. kehittyvästä näyttöelektroniikasta huolimatta ... ]
 
Suomi on paperin tuotannon jättimaa. Tuotamme enemmän kuin kulutamme. Suurella paperin vientitoiminnalla lisäämme ekologisen jalanjälkemme yhdeksi maailman suurimmista. Metsästä kasvavan puun jalostus nopeasti pois heitettäväksi paperiksi on tänä päivänä miltei ympäristörikos. Suomalaiselle puulle löytyy muutakin käyttöä.
 
Savonlinnasta kotoisin oleva Kari Jordan avasi pelin monessa suhteessa historiallisesti. Hänen kehoitus sulkea tehtaita joukolla luo nopeasti niukkuuden eli yksikköhintojen nousun. On tunnettua, että on ympäristöystävällisempää tuottaa 100 tonnia yksikköhinnalla 100, kuin tuottaa 1000 tonnia yksikköhinnalla 10. Jordanin kehoitus oli luonto- ja ympäristöteko.
 
Paperin niukkuus ja yksikköhinnan selvä kohoaminen lisää tuotekehitystä korvaamaan puuperäinen paperi muilla ratkaisuilla ~ kuten rullautuvilla näyttökalvoilla. On miltei sairasta katsoa, kun kerrostaloasukkaat ahtavat mm. pari kertaa vuodessa taloroskalaatikot täyteen muovikelmuista avaamattomia paperillisia puhelinluettelonippuja.
 
Nykyinen energiaa ja materiaa tuhlaava paperillinen markkinointi- ja mainonta joutuisivat paperin niukkuuden vuoksi pohtimaan uusia keinoja saavuttaa suunnattu viesti kuluttajille lisäämään kulutusta. Paperi mainosten kantoratana postiluukuista miltei suoraan paperinkeräyslaatikoihin on suurta ympäristön rasittamista ja suoranaista tuhlaamista.
 
Metsäliitto, viimeisenä suomalaisena sinivalkoisena metsälinnakkeena avasi pelin historiallisesti. Niukkuuden luonti on helppoa lyhyellä aikajaksolla. Suomalaisten tuotantokapasiteetti on siksi suuri, että tehtaiden joukkoseisotus nostaa nopeasti yksikköhintoja. Uudet "bambupaperin" tuottajat saattaisivat hieroa käsiään tilaisuutensa tulleen. Hiljalleen kuluttajien reaktio voi olla yllättävä, kun ympäristötietous ja huolet hirmumyrskyistä lisääntyvät. Saattaisi olla, että kuluttajat siirtyisivät mm. paperillisen median käytöstä nopeammin sähköiseen tapaan - mikähän on tämän ympäristöjälki kokonaisuudessaan?
 
Sopiva niukkuus on kapitalismin ihannetila, varsinkin monopolissa. Meillä suomalaisilla ei kuitenkaan ole monopolia. Voimmekin pitää Kari Jordanin ehdotusta ympäristötekona, koska se voi parhaimmillaan kiihdyttää irtautumista paperinkäytöstä, jolloin puuvarat suuntautuvat enemmän mm. kestävien rakennusten ja rakenteiden raaka-aineiksi - puhumattakaan muista puun ominaisuuksista, joita emme edes vielä tiedä. 
 
Jos Suomesta suljemme paperinvalmistuskapasiteetista esim. 20% vuosittain - vähentää se roimasti energiakulutusta, työvoiman tarvetta, kuten myös raaka-aineiden käyttöä. Tuntuisi, että tulokseksi syntyy vain positiivisia asioita - vapautuva työvoimakin voitaisiin suunnata soveltuvasti työvoimapula-alueille. Samalla niukkuus nostaisi tuotekehitystä paperin korvaamiseksi, koska haluamme edelleen innokkaina juorujen, uutisten, dokumenttien ja muiden informaatioiden kuluttajina tietomme jostain lukea.
 
Pankkimies niukan rahan tuntijana tuoden pankkimaailman ilmiöitä metsäteollisuuden pariin onnistui avaamaan ympäristöpelin. Voimme vain toivoa, että Jordanin ehdotus ja kehoitus ottavat tuulta alleen ja paperinvalmistukseen syntyy hallittuja katkoksia jo vaikkapa ympäristömme eduksi ja hyödyksi. Paperinkulutuksen totaalinen vähennys koituu seurannaisilmiöineen suureksi avuksi myös päästökaupoissa maallemme - eikä meidän tarvitse pohtia intohimoon ja haasteeseen saakka venäläisen puun korkeaa tullimaksua.
 
Ilkka Luoma
0400 607080
 
 
................................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolvan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2006 ]
 
Kuva 1
 
Teksti
Puukenttä Metsäliiton M-Real Oyj:n Kirkniemen tehtailla. Kirkniemi oli takavuosina ylpeä siitä, että he tekivät vähimmällä kierrosta ulkopuolisella raakavedellä paperitonnin. Tuo puu voitaisiin antaa kasvaa - sitoen hiilidiksidia, suuremmaksi ja sen jälkeen tukeiksi hirsitaloihin... jos sille on pakko jotain keksiä.
 
Kuva 2
 
Teksti
Ensin sellunkeitto, sitten paperinvalmistus - energiaa ja kasvavaa puuraaka-ainetta turhuuteen, ainakin nykyisillä määrillä. Lohjalla M-Real Oyj:n tehtaat - viimeinen suomalainen metsäteollisuuden sinivalkoinen linnake.
 
Kuva 3
 
Teksti
Huipputuotantolaitokset, hyvä insinööritaito - erinomaiset paperikoneet, jotka suomalainen insinööri on kehittänyt. Kasvavan puun käyttö poisheitettäväksi paperiksi on miltei ympäristörikos. Kirkniemi, Lohja.
 
Kuva 4
 
Teksti
Metsäteollisuus on massiivinen energiankäyttäjä, ja sen jätelämmöstä suuri energiantuottaja kuluttajille mm. asuintalojemme lämmikkeeksi. Jos suljemme tehtaita hallitusti työvoimaa ajatellen, säästää se runsaasti päästöeuroja.
 
Kuva 5
 
Teksti
Suomalaisen metsäntutkimuksen lahja paperia kuluttavalle maailmalle. Nopeammin ja enemmän kulutettavaksi - nyt Metsäliitto ry:n pääjohtaja Kari Jordan ehdottaa paperitehtaiden hallittua seisottamista, lisätäkseen niukkuutta yksikköhinnan kohottamiseksi.
 
Kuva 6
 
Teksti
Kaunis harmoninen suomalainen maalaismaisema Lohjalta Metsäliiton mailta. Suomi on elänyt metsästä - se teki meille elintasomme merkittävältä osin. Maailma muuttuu ja puu on suunnattava iäkkäämmäksi ja kestävämpien menetelmien raaka-aineeksi, mm. puutaloiksi. Metsäliiton pääkonttori Espoon Tapiolassa on muuten puurakenteinen.
 
Kuva 7
 
Teksti
Historiaa - Metsäliiton hellässä ylläpidossa mm. Suomen marsalkka Mannerheiminkin asuntona ollut Kirkniemen kartano. Metsäliitto ry on Suomen viimeinen sinivalkoinen metsälinnake - Mannerheimin hengessä Metsäliitto voisi olla tulevaisuuden suunnannäyttäjä mitä huomenna metsistä ja puustostamme tehdään - paperin aikakausi poisheitettävänä materiaalina on eilistä päivää.