(Nokia siirtää Suomelle tutulle tavalla tuotantoaan tuottavampiin maihin Saksasta (Bochum) - tästähän saksalaiset riemastuivat ja julistavat kilvan boikottia - poliitikot etunenässä)
 
[ ... Suomessa attac*) suunnittelee myöskin boikotointiin kannustavaa viestiä ympäri maailman Nokian kotipesästä - ymmärtääköhän attac Suomessa, mitä ovat tekemässä? -- Nokia osaa herätä ja itse hoitaa asiansa Saksassa ja vähintäänkin maksaa Saksalta saadut yhteiskuntarahat takaisin. Maailman suurimpaan on ihastuttavaa vahingoniloisena iskeä - mutta miksi suomalaiset ääriajattelemattomat sahaavat omaa oksaansa - tässä tapauksessa? ... ]
 
Kaikuja kansalaisvaikutteen harjoittelusta: Halvemmalla saastuttavampaa polttoainetta taloudellisen tuloksen maksimoimiseksi [ 2006 ]:
Marraskuu 2006.
 
Uutisointi nopeutuu ja tässäkin tapauksessa puolen tunnin välein uutisen sisältö muuttui. Kuultuaan "huhu-uutisen" laivayhtiö todennäköisesti otti ja soitti YLE:lle torpaten väitteen selostuksella, että uusi omistaja pitäytyy aiemmassa ympäristölinjassaan vähärikkisen polttoaineen osalta. On ymmärrettävää, että laivayhtiölle tuli kiire oikaista uutinen, sillä on vaarana, että kansalaiset panevat koko yhtiön boikottiin. Ympäristöarvot ja luonto ovat nousemassa kansalaisarvoon ja ehdointahdoin säästöissäkään ei siedetä turhaa ja tahallista ympäristösaasteiden lisäpainetta.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, kuinka nopeasti uutisiin reagoidaan. Markkinamekanismissa elävät yritykset ovat täysin kulutuksen ja asiakkaidensa varassa. Negatiiviset uutiset täytyy saada korjatuiksi tai sitten nopeilla toimenpiteillä korjata jo syntyneet vahingot; muistamme mm. erään laivayhtiön sulkeneen jätesäiliöidensä korkit laivoiltaan, kun matkustajat pääsivät jätevesien mereenlaskun jäljille. Kansalaisvaikute on nousemassa arvoonsa ja markkinatalous saamassa todella suuren vaikuttajan - kuluttajat.

Informaatioyhteiskunnassa kuluttajat verkostoituvat mielipiteiltään, vuorovaikutukseltaan ja palautteiltaan. Ennen ja vieläkin oli/on mediavalta toimituksellisena informaationa. Toimittajuus on tosiasiassa harvojen käsissä ja ennenaikainen suuri arvostus painettuun sanaan on kritisoitumassa arvioiden ja vastinepalautteiden alttarille. Kansalaiset ovat netin välityksellä oheisverkostoituneet keskenänsä ja uutisointi "kansalaistoimitteisena" on laajentunut infopeitoksi kritiikkimassana markkinamekanismin vastapainoksi.

Laivayhtiö joutuu tekemään markkinointimielessä suuren työn hälventääkseen levinneen uutisen ja estääkseen kansalaisreaktioita. Suurin kansalaisvaikute on kulutuksellinen disponsibiliteetti - paitsioon laitto, eli vapaan markkinaehtoisen valinnan suorittaminen uudelleen.

Internet langattomuudessaan tulee entisestään reaaliaikaistamaan kansalaistoimituksellista informointia ja uutisiointia kuvineen niin liikkuvana kuin "pysähtyneenä" kuvana. Länsimainen edustuksellinen demokratia laajenee suoraan kansalaisvaikuttamiseen ja nimenomaan kulutustapahtumina ja niiden impulsiivisuutena. Kuluttaja on nousemassa todelliseen kuninkaan asemaan.

Varsin merkittävä tekijä on kuluttajainformaatioon sekoittuvat kansalliset niin empatiat kuin antipatiatkin. Tietyissä tilanteissa paitsioon laitto käynnistyy erityisen herkästi esim. johtuen aikaisemmista epäkohdista, joita ei ehkä täysin kuitenkaan vastustuksesta huolimatta korjattu. Kansalaisinformaation leviämisaalloissa saattaa syntyä tarkoituksellista vahvistumaa vaikutteen ollessa jopa ylilyövä itse reaktion aiheuttamaan tapahtumaan nähden.

Jatkuva kuluttajien "silmien ja korvien läsnäolo" laittaa kilpailutilanteen uusiksi - leväperäisyyttä, asiakaspalvelemattomuutta ja välipitämättömyyttä tarkkaillaan; kansalaiset ovat löytäneet oman väylänsä saada äänensä suoraan kuuluville. Isku voi olla raju, kun laivavuoroilta jääkin 30-40% matkustajista pois, siirtyen muihin pikalomakohteisiin tai naapurin laivoihin [ Vielä v. 2008 alussa ei ole mitattavaa tietoa, että laivayhtiö olisi saanut taloudellista tappiota polttoainevalinnoistaan]. ---
 
Pitäisi myös muistaa suorassa kansalaisvaikuttamisessa omakin vastuu ja asioiden analyysi; mikä on todella vahingollista yhteiskuntaa kohtaan ja mikä silkkaa vahingontekoa. Nyt ei ole syytä masinoida Nokiaa vastaan mitään Suomesta - saksalaiset osaavat itse hoitaa tämän asian. Ovatko suomalaiset tyytymättömiä Nokiaan? 
 
Nyt kannattaa tarkailla arvomaailmaa ja olla kuluttajien iholla, sillä myötämielisyys, asiakaspalveluhaluisuus ja inhimillisyys toimintana tuottavat myös positiivisia informaatiovirtoja kansalaismediassa säteillen myönteisinä osto- ja kulutussignaaleina tavaroiden ja palveluiden tuottajille ja välittäjille. Lopuksi on muistettava, että jokainen kansakunta on hyvin herkkä omista työpaikoistaan. Olisiko syytä keskittyä Kemijärven suuntaan - kyllä "Summa kestää"
 
Marraskuu 2006.
 
*)  ---   http://www.attac.fi/   ---
 
Ilkka Luoma