ORIG  16.10.2005
....
 
Demokratian kriisi ja vastuullinen johtaminen
( Suomea ravistelee vaalirahoitusjulkisuus, jolla ei ole juuri mitään tekemistä itse todellisten puoluepoliittisten ongelmien kuin eduskunnassa vallankäytön ongemlien kanssa. "Kriisi" on vain ilmentymä jäävuorenhuippuna, joka johtuu vuosikymmeniä vanhoista tavoista, totunnaisuuksista ja salailusta, jottei ääniuskottavuus menisi kansan silmissä - sillä hehän voivat jopa muistaa aiheutetut ongelmat ja epäoikeudenmukaisuudet )

Poliittisen ilmaston suurin hokema on demokratia. Demokratia, tuo kansanvallaksi käännetty ominaisuus ei toteudu kuin pinnalta ja vain välivuosin. Demokratia edellyttää aktiivista toimintaa kansalaisten taholta. Tämän päivän politiikka ei tahdo saada laajoja kansalaisryhmiä mukaansa; kyseessä on ehkä peliväsymys aktiivisuuteen voimattomuutta vastaan, missä markkinamekanistisen maailman talousvaltaa ja ostovoimansiirtoja valvoo vain liike-elämä ja johon poliittinen hallintokoneisto ei enää saa otetta.

Puoluepolitiikka on etääntynyt kansasta; on syntynyt poliittinen ihmisrotu, joka keskustelee omaa kieltään, mistä ei saa selkoa kaduntoimintoihin. EU - Bryssel ja uuden uljaan Yhteisön tavoiteasetanta keskittyy pikkunäpeltämiseen ja laajentumiseen entistenkin asioiden ollessa vaikeilta osin päättämättöminä. Euroopan kansallisvaltiot vetelevät omia narujaan näkemättä keskinäisyyden voimaa, millä oikeutetusti EU olisi ehdoton suurvalta maailmassa osaamisen ja innovoinnin osalta.

Suomessa kiistatta odotetaan vahvaa presidenttiä, vaikka valitsemamme eduskunta riisui presidentin pelivälineet jo edellisillä erätauoilla. Kansa haluaa heti täytettäväksi mm. poliisien avoimet virat. Kansa antaisi armeijallemme heti rahaa, jos saisi päättää. Kansa antaisi heti täydet valtuudet käydä työttömyyden kimppuun ja tosissaan, koska oikeus työtekoon on valtion erityisessä suojeluksessa.
 
Toinen vastuu on oikeudenmukaisuus tulontasauksessa. Ahneuden esimerkki on paljon puhuttu Fortum optiokeskustelu. "Miksi muuten tehokkaita päätöksiä tehneet johtajat eivät eliminoi juuri nyt tapahtuvaa kurssilaskua?" Onkohan kurssitaso juontuva aivan muista asioista kuin vesivoiman ostosta tai muista pikkunokkelista liikesiirroista; taitaa yleismaailmalliset suhdanteet heilutella kursseja niin ylös kuin alaskin. Metsän puilta näkevä johtaja olisi jo huomannut optiokohtuuttomuuden ja kohtuullistanut ehdot jo ajat sitten nostaen kansalaisluottamusta ja yhteishenkeä.

Demokratia oli keksintö, jolla oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa piti suojeleman. Kansalaiset saavat tänä päivänä niin runsaasti informaatiota, että tajuavat kasvavan kuilun pääoman ja tuotannontekijöiden välillä. Liika ahneus ei tue demokratiakäsitystä. Onko demokratia nykymuodossaan hampaaton rajattomalle pääomalle ja ostovoimasiirroille? Valtakoneistojen tulisi olla riittävän vahvat huolehtimaan kulutustekijöistä, jotka ovat oleellisimpia talouselementtejä taloudellista hyvinvointia jaettaessa.

Välitön kannanotto neuvoa-antavana, jopa äänestyksenä voisi olla päivittäistä operointia jo nykymallisissa infoverkoissa, joissa kansalainen suoraan ottaa kantaa ensivaiheessaan ns. varjovaltuustona tai -eduskuntana. Poliitikkojen on turha mainostaa asiakäsittelyjen monimutkaisuutta tai edunvalvonnan tasajakautumisen edellytysten valvomista pönkittääkseen omaa rooliansa.

Pienoiskansa eduskunnassa ei ole koko kansa, vaan välikädellinen niukkuuden jako kansalaisille. Kansalaiset osaavat antaa mielipiteensä ratkottaessa noita samoja niukkuuksia. Mitään monimutkaisuutta ei ole, sillä oleellinen asia on kysymysten asettelu suoriin kansalaismielipidekyselyihin. Suomeen voisi syntyä koulukunta, joka osaisi kysyä oikeita asioita oikealla hetkellä. Aloituskysymys kansalle olisi paljon puhuttu Nato.
 
Kreikkalaisen filosofin Sokrateen kyselytekniikka oli jo reilu pari tuhatta vuotta sitten vertaansa vailla. Muutama sata sata vuotta myöhemmin Rooman keisari Julius Caesar osasi vahvana henkilönä hoitaa kansalaistyytyväisyyden paremmin kuin ahneet senaattorit, joiden päällimmäinen huoli oli omien busineksien kulku.
 
Caesar ei ollut demokraatti, eikä Sokrates ollut poliitikko.

Ilkka Luoma
 
Kirjoitukseen liittyvä kuvakansio, jossa eduskunta on keskustelemassa Suomen liittymisestä Naton nopean toiminnan joukkoihin (NRF) ~
 
Linkki: