Sent: Wednesday, September 12, 2007 8:32 AM
Subject: MIELIPIDE: Millaista Suomea ajetaan pyssyn piippuun - Nato pakkopullaa

___________________________________
(HS-uutisointi tiistaina 11.9. - "vieläkin enemmistö Natoa vastaan")
 
[ ... Helsingin Sanomien vakiokolumnisti Olli Kivinen riemuitsee historian takaa perinteen painolastit nilkoissa Kekkos-vihaisena ajoilta, "jolloin puhuminen oli kielletty". Onko leukojen louskuttelu vapauden ja kriittisen keskustelun arvopohjaa, ymmärtämättä mitä kielellinen muotoilu voi kokonaisvahinkona aiheuttaa ...]
 
Helsingin Sanomat innostui mittauttamaan Nato-asenteita sekä mielipiteitä Venäjästä. Se oli rehellistä peliä se. Mutta mitä oli se peli, mitä otsikoilla ja bouldauksilla haluttiin sanoa: "Vieläkin Nato-vastaisuutta, --- epävarmojen kansalaisten määrä noussut".
 
Todellisuudessa pidemmällä tarkastelujaksolla Hesarin mittauksessa ei epävarmojen määrä ollut muuttunut nimeksikään. Todellisuudessa kansakunta äänestäjinä ilmaisee koko ajan vuodesta toiseen selvää viestiä poliitikoille: "Pitäkää sormet erossa Natosta, ja ei Venäjä meille niin paha karhu ole", - sitä vastoin poliitikot annettua mandaattia vastaan Russia kolmanteen ilmaisuilla pikkunäppärästi lohkoilevat, kosiskellessaan omia mieltymyksiään.
 
Tosiasia on se, että niin Helsingin Sanomat kuin huippukolumnisti menneiltä aikakausilta yrittää ahtaa suomalaisille Nato-viestiä kuin käärmettä pyssyyn. Kansa ei Suomessa Natoa halua. Kuinka monta kertaa se täytyy tarkistaa ja mitata? Onko tilanne sama kuin aikoinaan "kaikenmaailman kivisten" ilakointi, kun Urho Kekkonen ystävyyttä alvariinsa todisteli villasikajahdeissa tovereille Neuvostoliitossa? No, jos galluppeja jaksaa tehdä jatkuvasti niin saattaa sinne tilastovirheen kautta pujahtaa otsikointi: "Suomen kansa muutti linjansa, nyt halutaankin Natoa enemmän".
 
Venäjän karhua herätellään kaikesta pienestäkin, venäläinen sotilaskone lensi liki Norjan rajaa - se on uutinen ilmaistavaksi turvallisuushaasteena. Miksi media on mennyt pienen klikin vipuun tekemällä Venäjästä pelotetta ja Natosta pelastajaa. Maailmanlaajuisesti ajatellen Nato/USA lienee suurempi uhka kuin Venäjä. Ketkä ovat juuri nyt Irakissa, onko Irak ollut menestys? USA:n kansa haluaa sotilaansa Irakista pois. Milloin presidentti George W. Bush kuuntelee kansaansa?
 
Kuunteleeko Suomessa nykykykyhallitus milloin valitsijoitaan? Kansa ei antanut mm. Kokoomukselle mandaattia sormeilla kysymyksiä Natosta pakkopullana. Kokoomus tietää, että vaalivoitto tuli pitkälti Sauli Niinistön äänestäjiltä, ja se ei riitä korskeiluun nokkeluuksilla turvallisuushaastepuheina USA:ssa. Niin huomion kipeitä me ei olla kansakuntana, että rähmällään tarvitsisi olla (kuten ennen) - ei USA:n suuntaan, kuin ei Venäjänkään.
 
Miksi muutamat suuret mediat yrittävät kaikin keinoin survoa ajatuksia kansan mieliin? Eikö media luota heidän kulunsa maksaviin lukijoihin? Tarkkaavainen lukija huomasi heti tiistain Helsingin Sanomista, että otsikointi, 2.sivun kolumni menneitä ajoilta oli tarkoitushakuista häivemanipulointia tehden Venäjästä uhan ja Natosta pelastajan. Meillä suuri kansa on tiennyt koko ajan mikä on vapaata arvokeskustelua mm. Venäjästä, kuin myös USA:sta.
 
Nyt voidaan sanoa - kuuluisan sanotun sanan mukaisesti: "Kyllä kansa tietää..." - se on juuri niin. Iloksemme vikuroivista kolumneista ja otsikoista huolimatta HS ilmaisi jutuissaan koko totuuden kunhan jaksoi kaikki rivit lukea. Kyllä kansa "luki" ja ymmärsi Häkämiehenkin koko jutun - se vain oli ytimeltään niin häkellyttävän lyhyt - muu oli pehmennystä, kun huomasi ylittäneensä normioituneet rajat. Kansainväliseen politiikan hoitoon ei kuulu pontevoituminen kerkeäksi suuren edessä kieli sinipunaisena. Suurta viisautta on katsoa kaikkiin suuntiin pyllistämättä kenellekkään.
 
Ilkka Luoma
 
 
............
 
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 )
 
Kuva 1
 
Teksti
Suomi jäi Talvisodassa yksin 1939. Jatkosodassa Kolmas Valtakunta auttoi omista lähtökohdista myös Suomea ratkaisevasti Neuvostoliittoa vastaan. Kuvan rynnäkkötykkivaunu osallistui kesän 1944 ratkaisutaisteluihin. Suomi pelasti viime kädessä itse itsensä, taitavasti. Emme tarvitse Natoa tänään - ja tämän suuri kansa tietää.
 
Kuva 2
 
Teksti
Helsinkiä puolustettiin Neuvostoliiton pommikoneita vastaan mm. saksalaisten toimittamilla 88-millisillä ilmatorjuntatykeillä. Sulkutuli toimi erinomaisesti ja pääkaupunki säilyi hyvin helmikuun 1944 pommituksista huolimatta. Pienenä kansana Suomen oli luotettava itseensä. Niin on nytkin: Turvaamme itseemme, osaamiseen ja riittävän vahvaan ja moderniin armeijaan, joka pohjaa taistelutahtonsa asevelvollisuuslaista. Suomen ei tule "koskaan" luopua varusmiesarmeijasta. Suomi ei tarvitse Natoa.
 
Kuva 3
 
Teksti
Suomi sai muutamia Hawker Hurricane II C hävittäjiä Englannista, mutta nämä koneet eivät suuria saavutuksia taisteluissa saavuttaneet. Pääpaino erityisesti 1944 ilmataisteluissa oli Saksasta ostetuilla/ saaduilla Messerschmitt Bf-109 hävittäjillä. Kuvan kone on todellinen harvinaisuus, se on alkuperäisessä kunnossa! Moni ulkomaalainen kuvautti itsensä jostain syystä sinisen hakaristin vieressä. 19. elokuuta 2007 - Senaatin tori, Hki - Veteraanijärjestön 50 vuotisjuhla.
 
Kuva 4
 
Teksti
Kaukoidästä tullut nousevan Kiinan kansalaista kiehtoi suomalainen sotilas täysissä varusteissaan - halusi kuvauttaman itsensä juuri tuossa paikassa. Suomalainen itsenäisyys, riippumattomuus ja puolueettomuus sotilasliitoista lähtevät riittävän suuresta asevalvollisuusreserviarmeijasta, moderneista varusteita ja aseista sekä kansallisesta hengestä kuin myös erikoisjoukoista. Suomi ei pelkää Venäjää, Suomen ei tarvitse kumarrella USA:ta, eikä Suomen tarvitse liittyä USA:n johtamaan Natoon. Tämän Suomen kansa tietää, lukuisat gallupit sen todistavat vuodesta toiseen kolumnistien ja Helsingin Sanomien jupinoista huolimatta.
 
Kuva 5
 
Teksti
Saksalaisen Zundapp sotamoottoripyörän erikoisasiantuntija selostaa YLE:lle mitä tuo pyörä on historiassaan nähnyt. Pyörä on alkuperäinen ja tuolloisen maailman parhaaksi kehuttu. Suomi sai runsaaasti apua Saksasta kun hätä oli suurin 1944 kesällä. Tuolloin Suomi ei ollut yksin, ei ollut myöskään tiukasti liittoutunut, vaan piti "pienen hajuraon saksalaiseen hapankaaliin" - ollen kuitenkin aseveli aina Lapin sodan alkuun saakka. Tänään Saksa on Natossa, mutta halunnee rakentaa EU:lle hiljalleen oman liittonsa ottaen "hajuraon" USA:n Natoon... Suomen ei tarvitse enää loppusuoralla olevaan Natoon liittyä.
 
Kuva 6
 
Teksti
Neuvostoliitto aseisti armeijaamme kymmeniä vuosia, mm. kuvan kevyt panssarivaunu on entisen Neuvostoliiton arsenaaleista, oli esillä Senaatintorilla 19.elokuuta 2007. Suomella on kautta aikain ollut erityissuhde itään, niin myös tänään. Ei auta pullistella nokkelilla sanan käänteillä maapallon toisella puolella, kun realismimme on itäisellä rajalla välittömästi. Suomalainen on osannut arkipolitiikan itään ja Venäjä on meidän taloudellinen mahdollisuus, mutta ympäristöllinen haaste, jopa uhka, johon voimme antaa oman panoksemme myymällä maailman parasta ympäristöosaamistamme, mm. Pietariin. Kauppa sujuu hyvin, kun emme huoli sen hidastajaksi Nato-kytköstä.
 
Kuva 7
 
Teksti
Suomen hallituksen ei tarvitse kosiskella USA:ssa. Kuvan kolmiyhteys on ollut rautaa, verta ja hätää, mutta myös maailmanhistorian suurimpia taisteluita. Saksalaisen rynnäkkötykin takana on Venäjän tsaarin patsas ja tämän takana Suomen Valtioneuvoston linna. Saksalla on suuri kohtalonyhteys Suomeen, historiassa. Tänäänkin kauppamme Saksan kanssa on merkittävää ja Saksa on EU:n ainut maa, joka voi sanoa juuri kuten haluaa Venäjälle. Venäläinen tietää mitä Saksa osaa ja mihin se pystyy. Suomen etu on pitää hyvät suhteet niin Saksaan kuin Venäjälle.
 
Kuva 8
 
Teksti
Kuvassa esiintyy kaikki se mihin Suomen kansa luottaa vakaasti: Armeija, poliisi, koulutuslaitos ja suomalainen henki, joka vie läpi "vaikka harmaan kiven" Suomi muistaa tahtotaistelunsa 1944 ja pienoisen ihmeen - Ihantalan ihmeen, jossa ainut ulkoinen auttajamme oli Kolmas Valtakunta, erityisesti Kuhlmeyn lento-osasto, jonka suorituksia ei vieläkään tarkasti arvosteta ja laajasti tiedetä.
 
Kuva 9
 
Teksti
Senaatin torilla tarjottiin filmidokumenttia Ihantalan ihmeestä kesältä 1944 19. elokuuta 2007, jossa Suomen mies teki mahdottomasta mahdollisen - Neuvostoliitto ei pystynyt tuolloin käsittämättömällä ylivoimallaankaan lopullisesti lyömään Suomen sotilasta. Taistelussa kerrotaan saksalaisten lentäjien tuoneen taistelutahtoa, siksi tehokkaita he olivat. Suomi ei ollut liitossa, mutta sillä oli aseveli, joka auttoi ratkaisevalla hetkellä - syntyi Ihantalan ihme, jota kansalaiset kuvassa hiiren hiljaa katsoivat. Tunnelma oli harras ja kunnioittava. Olisi suuri loukkaus sotiemme veteraaneja kohtaan viedä kansakuntaa väkisin pienen klikin voimalla Natoon ja liittoutumaan, jolloin oma itsenäinen päätösmahdollisuus romutettaisiin. Suomi luottaa itseensä, ei väärin vikoroiviin hallituksiin tai menneen aikakauden kolumnisteihin ja mediaan.
 
Kuva 10
 
Teksti
Erittäin yksityiskohtainen kuva amerikkalaisesta USAF ohjuksesta - Sidewinderistä, jolla on tuhottu vihollisten lentokoneita Vietnamista Irakiin. Ohjusta on tehty kymmeniä versioita ja osoittaa USA:n maailman mahtia ja suurinta uhkaa koko ihmiskunnalle vapauden messiaana, jossa kaupallisuus materia- ja energiavirtoineen uudelle mantereelle on koko systeemin sielu. Sota on väline turvaamaan kauppa - hyödyiltään yksipuolinen kauppa ja suunta. Sidewinder kulminoittaa hyvin amerikkalaisen valtahegemonian ja todellisen päämäärän - tuleeko meidän liittyä USA:n johtamaan Natoon, jossa olisimme vain yksi pieni osa valtakoneistoa ilman omaa päätösvaltaa?