[ lehdistötiedote tänään 29.02.2008/ VTT - lainaus alla*]
Suomalainen sitkeä työ palkittiin Kiinassa. Yksi maailman nopeimmin kasvavista yhteiskunnista saa uusia ajatuksia kipeisiin ongelmiin, jotka jo juontuvat meidän länsimaalaisten tavasta kasvattaa taloutta, kulutusta ja elintasoa. Ympäristö esittää omaa rooliaan tunnetuin seurauksin mm. Suomessa - puhumattakaan pohjoisemmista alueista kuin maista, joissa miljoonat tavoittelevat sitä maallista elintasoa mitä me olemme hamunneet.
Puheiden aika on ohitse - nyt on tartuttu tekoihin. Ympäristö ei odota, kuten mm. Helsingin Sanomat Vieraskynässään kolumnoi 28.2.2008. Nyt on tekojen aika.
Suomi elää viennistä - Ecocity ja tämän kaltaiset systeemit ovat hyvin korkeaa teknologiaa, joissa jalostusaste on erinomaisen korkea. EcoCity ominaisuus on todellinen high-tech ja ominta aluetta suomalaiselle insinöörityölle sekä humaanille ihmis- ja ympäristöläheiselle elämisentasokonseptille, jossa haetaan ratkaisua kiihtyvästi muuttuvaan ja saastuvaan elinympäristöömme. Nyt on työnteon aika. Ympäristöajattelusta syntyy uusi suomalainen menestyskonsepti.
Kuinka hyvin suomalainen ympäristöteollisuus haluaa mobilisoitua ja verkottua taistelemaan de facto -kaupoista, joita eri maiden ja kaupunkien on tästä päivästä lukien "pakko" projektoida, kilpailuttaa ja toteuttaa?
Ilkka Luoma
0400 607080
.....................................................
*) Lehdistötiedote 29. helmikuuta 2008:
VTT [lainattu julkisesta lehdistötiedotteesta ... ]
VTT:n kehittämä ekokaupunki Kiinassa etenemässä kaupallistamisvaiheeseen
Pekingin MenTouGoun alueelle VTT:ltä esisuunnitelma ekokaupungin rakentamiseksi
Pekingin MenTouGoun alue on allekirjoittanut VTT:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan VTT tekee alustavan selvityksen ekokaupungin suunnittelusta ja rakentamisesta. Se tehdään suomalais-kiinalaisena yhteistyönä. Selvitys tähtää parhaimpaan teknologiaan perustuvan ekokaupungin rakentamiseen. Ekokaupunkihankkeiden toteutusta varten perustettu VTT:n osakkuusyritys Global EcoSolutions Oy on lähdössä mukaan toteutukseen.
VTT:n selvitykseen sisältyy MenTouGoun alueelle soveltuvan ekokaupungin konseptin laatiminen, toteutussuunnitelma ja tarvittavat teknologiset kehittämistoimet. Lisäksi VTT selvittää, miten kaupunki voidaan rakentaa ympäristöä säästävällä tavalla ympäristöarvoiltaan merkittävälle alueelle siten, että rakennetaan sekä uusia taloja että peruskorjataan vanhoja taloja.
Nämä tulokset hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisten rakentamisstandardien luomisessa Kiinaan sekä mahdollistamalla VTT:n osakkuusyrityksen ja sen suomalaisten kumppanien osallistumisen toteuttamisvaiheeseen. Tavoitteena on, että ekokaupunki toteutetaan VTT:n spin off -yrityksen Global EcoSolutions Oy:n johdolla.
Kohde on myös merkittävä näyteikkuna maailmalle, sillä alue on suosittu turistikohde Kiinassa. Ekokaupunkia on suunniteltu myös yhdeksi Pekingin olympialaisten aikana esiteltäväksi teemaksi.
VTT:n ja Global EcoSolutions Oy:n asiantuntijoiden lisäksi selvitykseen osallistuu MenTouGoun aluehallinnon edustajia sekä kiinalaisia asiantuntijoita Tsinghuan ja Nankain yliopistoista.
Professori Eero Paloheimo ja VTT:n teknologiajohtaja, professori Kari Larjava toimivat hankkeen ohjausryhmän suomalaisina jäseninä. Professori Eero Paloheimo on esittänyt alun perin idean suomalaiseen teknologiaan perustuvan ekokaupungin rakentamisesta Kiinaan.
Keväällä 2007 VTT esitteli Kiinassa suomalaisen korkean teknologian ekokaupungin konseptin, Finnish High Tech Ecocityn®. Siihen kuuluvat innovatiivinen ekologinen kaupunkisuunnittelu, energiatehokas ja vähäjätteinen asuminen, suljettu vesijärjestelmä, integroitu telekommunikaatio, vähäpäästöinen henkilöliikenne, tehokas jätehuolto ja kierrätys sekä paikallinen aurinko-, tuuli- ja bioenergioihin perustuva päästötön energiantuotanto.
Tuleva ekokaupunki sijoitetaan osaksi nykyistä kaupunki- ja kylärakennetta. Lisä- ja täydennysrakentamisen suunnittelu, materiaalit ja rakenteet ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Materiaalien ja energian kulutus on ekologista ja taloudellista. Päästöt ovat minimissä. Ekokaupungissa on miellyttävä asua, ja siellä on erinomaiset palvelut. Se on puhdas ja luonnonmukainen. Ekokaupungin tavoitteena on olla ihmisystävällinen ympäristö, joka sopii kaikille asukasryhmille.
MenTouGoun alueen ekokaupungin rakentamista varten perustetaan suomalais-kiinalainen yhteisyritys. Se tuottaa paikallisesti ekokaupungin rakentamisessa tarvittavia rakennusmateriaaleja ja osallistuu tulevan ekokaupungin rakentamiseen.
VTT on perustanut ekokaupunkihankkeiden toteuttamiseen spin off -yrityksen, Global EcoSolutions Oy:n. Yrityksen toimitusjohtajaksi on valittu professori Reijo Kohonen.
Global EcoSolutions Oy:n liikeideana on integroida ja toteuttaa ympäristöä säästäviä teknologioita aluerakentamiskohteissa eri puolella maailmaa paikallisten kumppaniyritystensä kanssa. Yritys neuvottelee ekokaupunki- sekä energia- ja ympäristöteknologiahankkeista mm. Suomessa, Virossa Kiinassa, Keski-Euroopassa, Romaniassa ja Venäjällä.
[ ... lainaus päättyy]
Singaporelaiset ehtivät ensin,
Singaporelainen Keppel Corporation sai Kiinan ensimmäisen laajan Eco-City hankkeen sattumoisin samasta kaupungista (Tianjin), missä VTT piti yhden ensimmäisistä EcoCity -seminaareista jo huhtikuussa 2007. Keppel teki yhteistyösopimuksen (JV) Tianjinin kaupungin kanssa marraskuussa 2007 - sopimusta juhlistivat Singaporen ja Kiinan pääministerit näyttävästi - puhutaan, että sopimuksen arvo on 30 mrd. US-dollaria - Linkki aiheeseen:
.......................................
Alla mielipidekirjoitus 25. marraskuulta 2006, jolloin Suomessa aloitettiin todenteolla EcoCity -projektin markkinointi ja esittely huomisen uudeksi menestystuotteeksi vientirintamalle (projekti sai syntysanansa 1.10.2005 Kiinan Kansantasavallan suurlähetystössä Helsingin Kulosaaressa, tuolloin oli Kiinan Kansallispäivä/ Chinese National Day):
......................................
Asumisen ja työnteon uusia muotoja - irtiottoa ruuhkista ja kiireen sairaudesta, nähden metsää ja luontoa
[Laajalevikkisessä kolumnissa 25.11. 2006 VTT:n toimitusjohtaja Jouko Suokas peräänkuulutti: "Suomi voi luoda osaamisesta uuden talouskasvun moottorin" - http://www.vtt.fi ]
Ihmiskunta kasautuu ja sikiää itsensä kiireen lapsiksi ilman aikaa itsensä tutkiskeluun. Olemme sisuksissamme tuntemattomia päättymättömyyden juoksijoita ilman merkittävää päämäärää. Meidät on markkinamekanismissa opetettu olemaan tehokkaita, nopeita ja aikaansaavia. Rakensimme muistomerkeiksemme huomiselle jättiläiskaupungit jättiläismäisin ongelmin.
Tänään jokaisen maan vaurauden mitta on suuri, laaja ja kiihkeä pääkaupunki. Helsinki on halukas kasvamaan, kuin myös kaikki muutkin kasvukeskukset - jo nimensä mukaisestikin. Kasvu ulos, alas ja ylös on mittari, jolle arvostus, ylpeys ja maallisen tunnusmerkistön kasaamisen kunnia ynnäytyvät. Samalla hengenahdistusvedolla kiroamme ruuhkia, stressiä, kiirettä, ehtimättömyyttä ja sfääreihin kasvaneita ja kasautuneita ympäristöongelmia. Ihminen on kuluttamassa elämänsä lähtökohdat loppuun maanpäällisenä juurettomuutena ja nimettömänä kasvomerenä tihentymissä, joissa ihmiset ovat yksinäisempiä kuin koskaan.
Suomalaisen professorin idea syntymättömien sukupolvien huomisesta lähti käyntiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Biosfäärin kestävyystaloudellinen ymmärrys synnytti intellektuellin päässä näkemystä luontaisesta asumiskulttuurista pienyhteisöinä riittoisina energiasta, kulkemisesta, asumisesta ja työnteosta lomittain vapaa-ajan kanssa.
Ihminen on koko historiastaan 80% asunut pienyhteisöllisesti suojellen tietoisesti itseään ja tiedostamattaan ympäröivää luontoaan. Laina luonnosta on ollut vain hengissäpysymisen vertaista. Ihmisryhmät olivat itsenäisiä yksiköitä hajallaan ilman tiiviimpää ryhmäkommunikaatiota siellä, missä metsästäjä ja metsästettävä kohtasivat. Vaistojen varassa haettiin aika-ajoin geenitäydennystä naapurikylistä epämuodostumien ja vajavaisuuksien välttämiseksi.
Vähän yli vuosi sitten syntymättömien puolesta avautui tuo kymmenvuotinen idea vastuuksi tehdä jotain. Tunnettu suomalainen viherprofessori käännätti 1996 julkaisemansa kirjan kiinaksi ja julisti maailman suurimmilla markkinoilla yliopistojen kampuksilla ja lehtereillä modernin luontoa huomioivan asumiskulttuurin uudesti syntyä - moderni parasta osaamista sisältävä ekokylä ja pienekokaupunki ajatuksina ja mielikuvina saivat siivet selkäänsä.
Professori kiitää nyt Afrikassa ja tekee tutkimuksiaan maanosassa, jossa luontaistalous pienryhmineen on lähempänä alkuperäistään, kuin meillä kiihkeän markkinamekanismin pyörteissä asuva eurooppalainen toivottomissa suurkaupunkiruuhkissa.
Kiinalainen käännös kirjasta syntymättömien huomisesta sai sekin siivet ja maailman väkirikkain maa odottaa nyt ensi vuodelle suomalaista tämän päivän ratkaisutaitoa, osaamista, keksintöjä, innovaatioita, ideoita ja huomisen näkemyksiä ihmisläheisemmästä asumisen ja työnteon ympäristöstä. Suomi saa nyt siivet uuden luojana.
Suomessa on maailmanlaajuisesti oraalla kehitysnäkymä, josta kasvaa meidän oma menestys. Visio on muuntunut missioksi. Professorin puhe muuttuu käytännöksi. Käytäntö kulminoituu ihmisille puhtaampana kierrättyvämpänä ympäristönä, hyötysuhteellisempana energiakäyttönä ja autonomisena pienkaupunkiasumisena, jossa työ, vapaa-aika, yhteisöllisyys, maaseutu ja kaupunkikulttuuri kohtaavat.
Suomalainen suunnitelma yhteisö- ja pienasumisena avaavat tietä ymmärrykselle elämisemme lähtökohtien itsestäänselvälle huolehtimisymmärrykselle. Jättiläismäisten umpeen ruuhkautuneiden metropolien kaikki kestokyvyt ylittävä markkinamekanistinen ylipaisumus on saamassa päätepisteensä seuraavan 50-150 vuoden aikana.
Eilisen ekokylät rakentuivat ajatukseen paluusta menneille vuosisadoille. Professorin idea on koostaa tämä vuosisataisuus moderneimpaan teknologiaan luonnolle ehdollistettuna, jossa kierrätys, hyötysuhde, alueellisuus ja paikallisuus kohtaavat. Tämän päivän sirpaleinen teknologia innovaatioina, myös ideoina yhdistetään käsittämään kokonaisuus, josta syntyy tuote, missä projektoinnilla ja metsän näkeminen puilta luo osaamiskeskittymän.
Otamme eittämättömän maapalloistuneen kilpailun työnteon- ja osallistumisen mahdollisuuksista vastaan tuoden synkronoitua työllisyyttä, menestystä ja henkistä hyvinvointia kyvystä nähdä tämän päivän mahdottomuus huomisen ymmärryksen irtiotolle kierteestä, jossa hälyttävät tunnusmerkit ovat jo kaikkien näköpiirissä.
Ekovallankumous taloudellisesti asumisen uudelleenjärjestelyissä tulee olemaan suomalainen uusi menestystarina - ja se voi olla nopea. Kukaan ei ymmärtänyt vuonna 1991, jolloin Nokia hoippui vararikon partaalle, että se on tämän päivän alansa maailman ykkönen. Suomalaiset osaavat rakentaa menestystä, kun he sitä haluavat ... ja on pakko. Professorin visio kääntyy osaamiseksi ja menestykseksi Suomelle, kun vain synnytetään yhteinen halu. Olemme riittävän pieniä pärjätäksemme yhdessä. Nyt on mobilisoitumisen aika. Huomisen lupaukset menestyksestä perustuvat itään, jossa talouden napaisuutta käännetään vinhaa vauhtia.
[Laajalevikkisessä kolumnissa 25.11. 2006 VTT:n toimitusjohtaja Jouko Suokas peräänkuulutti: "Suomi voi luoda osaamisesta uuden talouskasvun moottorin" - http://www.vtt.fi ]
Ihmiskunta kasautuu ja sikiää itsensä kiireen lapsiksi ilman aikaa itsensä tutkiskeluun. Olemme sisuksissamme tuntemattomia päättymättömyyden juoksijoita ilman merkittävää päämäärää. Meidät on markkinamekanismissa opetettu olemaan tehokkaita, nopeita ja aikaansaavia. Rakensimme muistomerkeiksemme huomiselle jättiläiskaupungit jättiläismäisin ongelmin.
Tänään jokaisen maan vaurauden mitta on suuri, laaja ja kiihkeä pääkaupunki. Helsinki on halukas kasvamaan, kuin myös kaikki muutkin kasvukeskukset - jo nimensä mukaisestikin. Kasvu ulos, alas ja ylös on mittari, jolle arvostus, ylpeys ja maallisen tunnusmerkistön kasaamisen kunnia ynnäytyvät. Samalla hengenahdistusvedolla kiroamme ruuhkia, stressiä, kiirettä, ehtimättömyyttä ja sfääreihin kasvaneita ja kasautuneita ympäristöongelmia. Ihminen on kuluttamassa elämänsä lähtökohdat loppuun maanpäällisenä juurettomuutena ja nimettömänä kasvomerenä tihentymissä, joissa ihmiset ovat yksinäisempiä kuin koskaan.
Suomalaisen professorin idea syntymättömien sukupolvien huomisesta lähti käyntiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Biosfäärin kestävyystaloudellinen ymmärrys synnytti intellektuellin päässä näkemystä luontaisesta asumiskulttuurista pienyhteisöinä riittoisina energiasta, kulkemisesta, asumisesta ja työnteosta lomittain vapaa-ajan kanssa.
Ihminen on koko historiastaan 80% asunut pienyhteisöllisesti suojellen tietoisesti itseään ja tiedostamattaan ympäröivää luontoaan. Laina luonnosta on ollut vain hengissäpysymisen vertaista. Ihmisryhmät olivat itsenäisiä yksiköitä hajallaan ilman tiiviimpää ryhmäkommunikaatiota siellä, missä metsästäjä ja metsästettävä kohtasivat. Vaistojen varassa haettiin aika-ajoin geenitäydennystä naapurikylistä epämuodostumien ja vajavaisuuksien välttämiseksi.
Vähän yli vuosi sitten syntymättömien puolesta avautui tuo kymmenvuotinen idea vastuuksi tehdä jotain. Tunnettu suomalainen viherprofessori käännätti 1996 julkaisemansa kirjan kiinaksi ja julisti maailman suurimmilla markkinoilla yliopistojen kampuksilla ja lehtereillä modernin luontoa huomioivan asumiskulttuurin uudesti syntyä - moderni parasta osaamista sisältävä ekokylä ja pienekokaupunki ajatuksina ja mielikuvina saivat siivet selkäänsä.
Professori kiitää nyt Afrikassa ja tekee tutkimuksiaan maanosassa, jossa luontaistalous pienryhmineen on lähempänä alkuperäistään, kuin meillä kiihkeän markkinamekanismin pyörteissä asuva eurooppalainen toivottomissa suurkaupunkiruuhkissa.
Kiinalainen käännös kirjasta syntymättömien huomisesta sai sekin siivet ja maailman väkirikkain maa odottaa nyt ensi vuodelle suomalaista tämän päivän ratkaisutaitoa, osaamista, keksintöjä, innovaatioita, ideoita ja huomisen näkemyksiä ihmisläheisemmästä asumisen ja työnteon ympäristöstä. Suomi saa nyt siivet uuden luojana.
Suomessa on maailmanlaajuisesti oraalla kehitysnäkymä, josta kasvaa meidän oma menestys. Visio on muuntunut missioksi. Professorin puhe muuttuu käytännöksi. Käytäntö kulminoituu ihmisille puhtaampana kierrättyvämpänä ympäristönä, hyötysuhteellisempana energiakäyttönä ja autonomisena pienkaupunkiasumisena, jossa työ, vapaa-aika, yhteisöllisyys, maaseutu ja kaupunkikulttuuri kohtaavat.
Suomalainen suunnitelma yhteisö- ja pienasumisena avaavat tietä ymmärrykselle elämisemme lähtökohtien itsestäänselvälle huolehtimisymmärrykselle. Jättiläismäisten umpeen ruuhkautuneiden metropolien kaikki kestokyvyt ylittävä markkinamekanistinen ylipaisumus on saamassa päätepisteensä seuraavan 50-150 vuoden aikana.
Eilisen ekokylät rakentuivat ajatukseen paluusta menneille vuosisadoille. Professorin idea on koostaa tämä vuosisataisuus moderneimpaan teknologiaan luonnolle ehdollistettuna, jossa kierrätys, hyötysuhde, alueellisuus ja paikallisuus kohtaavat. Tämän päivän sirpaleinen teknologia innovaatioina, myös ideoina yhdistetään käsittämään kokonaisuus, josta syntyy tuote, missä projektoinnilla ja metsän näkeminen puilta luo osaamiskeskittymän.
Otamme eittämättömän maapalloistuneen kilpailun työnteon- ja osallistumisen mahdollisuuksista vastaan tuoden synkronoitua työllisyyttä, menestystä ja henkistä hyvinvointia kyvystä nähdä tämän päivän mahdottomuus huomisen ymmärryksen irtiotolle kierteestä, jossa hälyttävät tunnusmerkit ovat jo kaikkien näköpiirissä.
Ekovallankumous taloudellisesti asumisen uudelleenjärjestelyissä tulee olemaan suomalainen uusi menestystarina - ja se voi olla nopea. Kukaan ei ymmärtänyt vuonna 1991, jolloin Nokia hoippui vararikon partaalle, että se on tämän päivän alansa maailman ykkönen. Suomalaiset osaavat rakentaa menestystä, kun he sitä haluavat ... ja on pakko. Professorin visio kääntyy osaamiseksi ja menestykseksi Suomelle, kun vain synnytetään yhteinen halu. Olemme riittävän pieniä pärjätäksemme yhdessä. Nyt on mobilisoitumisen aika. Huomisen lupaukset menestyksestä perustuvat itään, jossa talouden napaisuutta käännetään vinhaa vauhtia.
Ilkka Luoma
Uteliaisuuslinkit:
Syntymättömien sukupolvien Eurooppa, 1996 WSOY
http://www.eeropaloheimo.fi/eurooppa.html
ja ei niin tieteellisesti, pienellä osallistumishuumorilla, mutta kuitenkin vakavuudella:
http://www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/
Uteliaisuuslinkit:
Syntymättömien sukupolvien Eurooppa, 1996 WSOY
http://www.eeropaloheimo.fi/eurooppa.html
ja ei niin tieteellisesti, pienellä osallistumishuumorilla, mutta kuitenkin vakavuudella:
http://www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/
Linkki huomisen asuintaloihin, joissa energiankulutus on pudotettu 1/3 -osaan nykyisestä [rakennukset ovat oleellinen osa huomisen EcoCity -kaupunkeja/taajamia/ yhteisöjä:
--------------------------------------------------------------------------------
Kuva:
B0004609.JPG. 4. marraskuuta 2004. Copyright by Ilkka Luoma 2004. Kuvaa saa käyttää yllä olevan kirjoituksen kanssa vapasti.
Linkki:
Kuvateksti:
Nykyiset jättiläiskaupungit kautta maailman kylpevät savusumussa hallitsemattoman kasvun kourissa. Kuvassa Kielletty kaupunki keisareiden ajoilta Pekingissä. Kiina etsii uusia kaupunkiratkaisuja -- tässä piilee suomalaisen keskitetyn ympäristö- ja ekoteknologian huomisen menestyssiemen. Kiinassa järjestetään merkittävän laaja EcoCity seminaari keväällä 2007 suomalaisia voimin.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.