[ ... isoäitimme ihastelivat pollen läjää kukkaruukkuihinsa. Lanta on tuhannet vuodet ajattu peltoon tuottamaan lähialueruokaa nälkäisiin, fyysiseen työhön tottuneiden suihin. Sadat tutkimuslaitokset kehittävät koko ajan uusia entistä tehokkaampia tapoja ja menetelmiä ruokkia yhä useampia, fyysiseen työhön tottumattomien suita ... ]
 
Ryöstöviljely ja mm. keinokastelu toivat mahtavat sadot, aikansa. Ravinne ja biologista jatkumoa aiheuttavat aineosaset ovat monimutkaisia yhdistelmiä, joiden kehittymiseen luonnolta meni muutama sata miljoonaa vuotta, jo kauan sitten. Hitaiden muuttujien 2/ aikakausi katkesi ihmisen löytäessä ulkoisen energiankäytön omien fyysisten töidensä helpottamiseksi.
 
Lisäenergia omien välttämättömyystoiminteiden päälle aikaansai nopeutuvan kasvua kasvulle ilmiön, jossa maapallon eliökunnan ravinnetuottoketjut ovat joutuneet niille epänormaalien kehityssuuntien valtaan. Tunnetusti kaikki vaikuttavat kaikkeen - kausaliteetti on väkevä ilmiö, jonka hitaat muuttujat vääjäämättä vievät omia sopeuman ratkaisujaan meille usein tuntemattomaan suuntaan.
 
Tänään on vallalla polttamisen aikakausi, jolla koetetaan saada luontaisesta biologisesta kierrosta helpoketta hiilidioksidimääriin pelattäessä merien pinnan nousua. Tutkimus mitä biosfäärin ravinnekuorman polttaminen merkitsee, on jäänyt vähemmälle huomiolle.
 
Ihmistä kiinnostaa enempikin energia ja sen riittävyys 3/ luomaan helpokkeita toimiimme. Lisäksi kasvavalla energian käytöllä tavoittelemme suuruuden ekonomiaa - suurempi auto, suurempi vene ja lopulta suurempi pihagrilli, jotta suuremmat T-luupihvit kypsyvät nopeammin kasvattaen vyötärön seutuamme elintasosairauksien ketjuksi.  
 
Ruoka on heti veden jälkeen ihmisen tärkein saavutetaso - toki hengitettävä ilmaseos ajaa kummankin edelle, mutta oletamme sitä riittävän puhtaana elämämme loppuun saakka. Vesi 4/ loppuu puhtaana ravinteiden kuljettajana samassa tahdissa syötävän ruoan kanssa.
 
Jos katsomme biosfääriä ilman ihmistä - huomataan sen harmonia ja lajikehitys vain itse tuotettuna energiana omiin toimenpiteisiin. Suurin ero meihin on materiaalien ja energian käyttö. Ihminen siirtelee 5/, muokkaa, lajittelee ja polttamalla väkivaltaisesti muuntaa biosfääriä suuntaan, jota kukaan meistä ei tiedä eikä hahmota tarkasti.
 
 
Elämän alku mahdollistui palamisesta
 
Luonto itsessään poltti elämän alkuun. Tarvittiin sykäys eliökoneiston käynnistämiseen - aikaa meni satoja miljoonia vuosia. Luonnon mekanismit ovat "hitaita" ihmisiin nähden. Meillä on kvartaalimme, niin on luonnollakin. Suurin ero ihmisettömän ympäristön ja ihmisen välillä on mekanismien harmoniassa. Ihminen muokkaa ympäristöään niin nopeasti, että luonto itsessään ei sopeudu perinteen mukaisesti, vaan hätätilana, jossa muunnos on tietoa välittämätön sen vireisjatkumoille.
 
Luonnossa ei ole kuitenkaan hätätilaa, siellä on vain reaktio, jossa vahvempi ja suvunjatkantaan kyvykkäämpi voittaa. Ihminen loi ihmisyydessään (ihmisinhimillisyyttään) tulontasauksen kulutus- ja henkisyysvoimana. Tosin tänään "demokratiajärjestelmät" kaipaavat huoltoa - olemme ylittäneet pallomme kyvyn tuottaa riittävästi aikaamme soveltuvia ravinteita so. käytännössä ruokaa kaikille syntyville.
 
Ihmiskunta on sormeillut liiaksi ravinneketjuja mm. polttamalla sellaisia kiertoja, jotka ovat vuosimiljoonat kulkeutuneet takaisin elinkiertoihin tuottamaan uutta elämää. Kaikki kierrot perustuvat alkuaineisiin, jotka muodostavat ylempiä tasoja, joista jossakin kohtaa saa alkunsa elonkehä eli "elämä" - tätä tasoa emme ole vieläkään kyenneet löytämään.
 
 
Onko elämäkin häviämätöntä?
 
Alkuaineet ovat "häviämättömiä" maailmassamme, vetoaminen niiden muuttumattomuuteen on ylempiin elonkehiin ymmärtämättömien selostetta kaikkivoipaisuudestamme. Ylemmillä elonkehillä sijaitsevat materiaalien ja energian monimutkaiset yhdisteet - joissa sijaitsevat ravinteet, hivenaineet ...  ja tarvittavat ainesosaset, mm. vitamiinit, jotka luovat elämän jatkuvuuden mahdollistajat.
 
Liiallinen biosfäärin sormeilu esimerkiksi energian luomiseksi saattaa ajaa evoluution "hätätilaan", josta aikaansaatuu meille kelvoton ympäristö. Ihmiskunnan häviämisen muodostava ympäristö on varmuudella jonkin toisen tyyppisen elämän lähtökohta ja näin luonnon oma jatkumo ajaa vuosimiljoonaisen harmonian takaisin elonkehiin poistamalla sille vihamielisen - itsensä nurkaan ajaneen - ihmisen.
 
On muodikasta lopettaa maailmanlopunkirjoitukset tokaisuun, että nyt on tehtävä jotain. Mitä ihmiskunta tekee, riippuu sen kilpailuvietistä, taistelutahdosta ja kyvystä toimia ryhmänä. Ryhmätoiminta on monien eläin- ja kasvilajien keino pitää sukusolut liikkeellä - se on sitä harmoniaa ja kamppailua paikasta auringossa, sillä sieltä kaikki elämä on lähtöisin.
 
Ihmiskunnalla on myös tylympikin vaihtoehto - ja se on se kuuluisa luun käteen jääminen lihavien vuosien päätteeksi. Menneen ja sukupuuttoon kuolleiden maailmojen ilmentymät muinaisesta väkevyydestä todistuvat nimenomaan luina ja näkemättöminä silmäaukkoina pääkalloissa.
 
Muinaiset näkivät valon, joka herätti elämän. Myöhemmin tulevat kokevat sen viimeisen auringon säteen, joka päättää pyöreän alustamme elämän aurinkomme räjähdyksen viimeissä tulessa -  hyörystäessään lainassamme olleet alkuaineet "loputtomiin" jatkumoihin ...
 
Tekstin viitenumeroinnin linkit aiheen kirjoituksiin:
 
 
Ilkka Luoma
0400 607080
...
 
Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~
[kuvia saa käyttää vapaaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma]
 
Kuvakansio 1
Bioteknologiaa pidetään tämän ja huomisen päivän osaratkaisuna pyrittäessä pelastamaan maailmaa ilmastonmuutokselta - mutta mitä tarkoittavat biosfäärin muunnos- ja muutosprosessit polttamisena ja siihen liittyvinä materiamuutoksina?
 
Kuvakansio 2
Kaatopaikka on ravinteiden keskittymä ja maallisen elintasomme näyteikkuna - mutta mitä tarkoittavat ympäristölle viime kädessä siellä tapahtuvat biologiset muunnos- ja muutosprosessit ylijäämämetaanikaasun polttamisineen?
 
Kuvakansio 3
Lopetettu kaatopaikka on huomisen aarreaitta. Ihminen kätki jätöksensä - myös ravinteina - maan uumeniin. Samalla poltamme vuosimiljoonaista ammoin kuollutta elämää voimaloissamme, mm. maakaasuna, joka on todettu nyt(?) vähäpäästöiseksi vaihtoehdoksi luoda meille ulkoa ylimääräistä energiaa.
 
Kuvakansio 4
Maatalous on nykymallisen kaupunkielämän eräs ravinnonlähde, mutta myös päästäjä vailla vertaa. Mitä tarkoittaa voimallinen jalostus vihreästä kasvustosta lihaksi ja vieläkin vaarallisempana ilmiönä pieneliöstön ja "roskakalojen" syöttönä kassilohille, jotta saamme ylemmäksi ja herkullisemmaksi jalostettua ruokaa pöytiimme?
...
 
Sent:
Sent: Wednesday, June 17, 2009 9:49 AM
Subject: MIELIPIDEARTIKKELI - Romahtaako ravinnekierto ihmisen toimista?

 
Romahtaako ravinnekierto ihmisen toimista?
(Greenpeace 1/ on aktivoitunut palmuöljyn käytön kieltämiseksi tehtäessä biodieseliä autoihimme - ruoka miehen tiellä pitää ja tuotantomäärät ovat moninkertaistuneet sadassa vuodessa. Media jauhaa hiilidioksidivähenemisen onnea biokasvustosta ja sen polttamisesta)