DRAFT 0.3 - Nato selvitys vajaalla miehityksellä
(Ulkoministeri Timo Soini kuittasi ”sitä saa mitä tilaa” – herja ja huuli lentävät edelleen, kuten haukikaloilla, jotka lähtivät kaislikoista kypärän remmit piukeina. Näin voidaan samalla kuvata keskustelua, joka virisi vajaasti miehitetyn selvitysryhmän tilannekatsauksesta)
[ … kansalainen Erkki ihmetteli selvitysryhmän kokoonpanoa, oli Nato valtion Ranskan edustaja, tietysti Ruotsin N.N, pari suomalaista: UPI-FIIA johtaja Teija Tiilikainen ja N.N, mutta miltä taholta puuttui arvioitsija?
… Erkki arvasi jo maalaisjärkeilyllä, että selvitys jää puolitiehen – ei edes kerrottu mitalin toista puolta, vai odottiko arviointiryhmä Suomen pääsevän vapaamatkustajana – Viroon on jo kulkeutunut vastuukysymyksinä noin yhdeksän sinkkiarkkua – Naton operaatioista … ]
Natoselvitys arvasi, että Artikla 5 antaa suojan, kyllä – se antaa varmemman roolin pisimillään 1 300 kilometriä pitkään taistelualustan syntymiseen. Selvitysryhmä ei oivaltanut meidän täysin poikkeavaa eroa muihin – Norjaan, Viroon ja vaikkapa kaukana olevaan Ranskaan tai sylttytehtaaseen Ukrainaan.
Sotilasasiantuntijat tietävät, että aivan meidän pohjoisen Suomen kyljessä – Koillisväylän Euroopan päätepisteessä – liki Murmanskin kaupunkia – sijaitsevat Venäjän laivaston voimakkaimmat viimeisen iskun ydinsukellusveneet. Bulava - monikärkiohjuksien pelotevoima pitää Natoa ja USA:ta aisoissa, näin Venäjän sotilasdoktriini laskee. Nyt jokainen voi arvata, miten Venäjä puolustaa näitä ”rauhantakaajia” – muodikkaasti Peace Maker - arsenaaliaan.
Ennen Nato selvitystä, edellisenä päivänä (28.4.2016), oli Yle: n a-Talk ajankohtaishaastattelu. Natokeskustelussa demareiden entinen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma osasi tuoda julki ajatuksensa lähimmäksi kansakuntamme ajatusmaailmaa – muut olivat kaukana teorioineen.
Heinäluoma ymmärsi mitä tarkoittaisi Nato rajan siirtyminen 1 300 kilometrin matkalle ja vielä juuri meidän itärajalle – olihan keskustelijoille selvää, että meistä tulisi tuossa kohtaa taistelualustakandidaatti. Tuo kandidaatin rooli voidaan vain yhdellä tavalla poistaa – olla liittymättä Natoon. Liittymättömyys on samalla meidän viimeinen itsenäisyyden säie muutoin katkenneessa itsemääräämisoikeuden verkossa.
Norjaan, emme voi vertautua. Norja on ollut Natossa jo Josif Stalinin aikana ja maaraja on vaivaiset parikymmentä kilometriä – tosin merialuerajoista on väännetty norjalais-venäläisesti menestyksellä kättä. Viroon meitä ei voida myöskään verrata. Emme ole olleet koskaan Neuvostoliiton alaisia, eikä meidän väestöstämme ole 20 - 30 prosenttia venäjänkielisiä – sitä paitsi meillä alkuasukkaat osaavat suhtautua asiapohjaisesti venäläisiimme.
Nato lykkäisi meille tiukat vastuut. Meille todennäköisesti ohjattaisiin Viron ilmataistelukyvyn ylläpito (Virollahan ei ole ensilinjan konekantaa) – meidän omin suomikonein. Meidän lentäjät nousisivat ilmarynnäköihin ja puolustustehtäviin, jos jokin maa sattuisi piskuiseen Viroon hyökkäämään.
Viron mahdollinen konflikti napsahtaisi meidän nilkkaan – kuten Latvian ja Liettuan osalta Ruotsin ilmavoimiin. USA haluaa, että natoliittolaiset kantavat enemmän omaa vastuuta, maksavat siitä ja Virolla voimat eivät riitä (siksi halunnevat vahvat amerikkalaissotavoimat maahansa) – Suomesta niiden katsotaan riittävän myös Viron tarpeisiin?
Venäjän uhkaa yritettiin urakalla todistella, jotta liittyisimme tai jos nimenomaan emme liity. Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut kunnioittavansa kansakuntamme natotahtoa – kyllä tai ei, kansa päättäkööt.
Tänään ja viimeiset reilu 10 vuotta kansalaisemme ovat aina sanoneet yli 50 prosentin voimalla täyden kieltäymyksen Natolle. Tosin tälläkään ei näytä olevan väliä, sillä esimerkiksi Kokoomuksessa on kovaa patriootti-isänmaallista painostetta Natoon, vaikka väkisin ohi kansanäänestyksen. Mitähän kansalaisemme tuosta tuumaavat?
Itämeri voisi tulla natomereksi. Jälleen karttaan katsoja huomaa, että Venäjän toiseksi tärkein kaupunki jäisi jälleen pussiin (edellisen kerran 1941). Historiaa lukeneet tietävät, että Leningradin puolustusvyöhykkeestä tuli Talvisotamme kynnyskysymys.
Venäjälle jäisi Pietari pussin pohjille ja Kaliningrad natovaltioiden puristukseen – jolloin sen aseistamiseksi ei riittäisi kuin neutroniaseet ja taktiset ydinaseet, jotta riittävä pelote ja itsesuojelukyky kuin itsekunnioitus säilyisivät. Miksi muuten natoselvitysryhmässä ei ollut yhtään venäjäasiantuntijaa, eikä Kreml -tuntijaa?
Venäjä kysyy miksi USA näyttää lihaksiaan Itämerellä ja nyt Suomessa. Miten Venäjä on uhkailut meitä – vai riittääkö monille meille aukeamaton Krimin historia lähitapahtumineen syyksi ulottaa vaaran vyöhyke Itämerelle saakka. Mistä tätä pelon ilmapiiriä oikein lietsotaan?
Miksi Yhdysvaltojen laivaston USS Donald Duck – ohjushävittäjä tehokkaine signalointilaitteineen risteili helikopteri ilmassa niin läheltä Kaliningradia? Oliko kyseessä siellä olevien Iskender torjuntaohjusjärjestelmien tietoliikennepeilaus, ettei peräti ohjelmistoihin vaikuttaminen.
Vanhemmat lukijat muistavat Kuuban kriisin 1960 -luvulta, kun Neuvostoliitto oli Yhdysvaltojen miltei kotivesillä. Nyt vasta USA:n järjestämä Kuuban kauppasaarto on poistumassa! Kukin tarkkailee omia lähivesiään – tavallansa.
Vakoilun ja ohjelmistotunkeutumisen osalta molemmat ydinasesuurvallat tietävät totuuden, mutta eivät sitä kerro, koska molemmat harrastavat samantyyppistä peilausta ja syöttöä – tosin amerikkalaiset saattoivat operoida normaalia huomattavasti suuremmilla signalointitasoilla ja venäläiset kävivät niistä huomauttamassa?
Miksi suomalaiset sanovat mielipidetiedusteluissa aina täyden ei Natolle? Natomyönteiset poliitikot ovat parkuneet, ettei Natosta ole voitu asiallisesti keskustella, vain tunteella, siksi tehtiin tämä selvityskin. Eero Heinäluoma sanoi a-Talkissa yksikantaan – Natosta on keskusteltu jo vuosikaudet.
Arvaan, että siksi ei asiallisuutta natokeskustelussa, koska käännytystyö kansakuntamme osalta on jatkuvasti epäonnistunut ja kansa sanoo Natosta innostuneille: ”Puhu sinä, minä pidän hevosta” tai tuumaavat, että ”ne ovat eri miehet jotka ruumiita tekee, ja ne, jotka niitä pesee”.
[ … kansalainen Liisa luki natomietinnön ja huomasi, ettei siinä ollut mitään uutta, mitä kansa ei olisi viimeisen 10 vuoden aikana keskustellut – päinvastoin kansa oli käsitellyt nekin kohtiot, jotka nyt tästä selvityksestä jäivät pois – näin Liisa mietti … ]
Aivan sama, jos olisi valittu viisi viisasta arkijärkistä puolueetonta kansalaista – olisivat he saaneet vähintään saman lopputuloksen ja se olisi todennäköisesti saanut paremman arvion luotettavuudesta, olisihan se ollut tavallisten kansalaisten näkökulma, joka olisi peilannut myös enemmistökantojamme. On toki muistettava, että noin 22- 27 prosenttia kansasta kannattaa Natoon liittymistä. Lopultahan se on kansa, joka nämä jutut maksaa – rahana, menetyksinä ja vammautuneina.
Ruotsalaisetkaan eivät halua Natoon, vain porvaririntama – poliitikkoina. Entä me, ketkä ovat he tuolta eduskunnasta, jotka kävelisivät kansakuntamme enemmistömielipiteen ohi. Olisivatko he juuri niitä, jotka sanovat, ettei kansa voi ymmärtää omaa parastaan. Ehkä.
Talvisodan juoksuhaudoissa juuri nuo omaa parastaan ymmärtämättömät kuitenkin mahdollistivat korjaussarjat, jotta itsenäisyytemme säilyi, kun poliitikoilla ei ollut laajaa neuvottelukykyä maanvaihtokysymyksissä, nuo osaamattomuuden sakot maksoivat arkikuolevaiset – tuhansina yksilöinä.
Puhutaankin tänään alkaneesta ”uus-erkkolaisuudesta” – huhutaanhan presidentti J.K. Paasikiven sanoneen tuohduksissaan, että tämä oli sitten Erkon sota, tarkoittaen Talvisotaa – mene ja tiedä sitten. Mikä on nyt tuleva ”uus-erkkolaisuuden” kriisi, ettei jopa kohtalokas kansantalouteen iskevä välien selvittely. Siispä Talvisodasta oppineena kansa haluaa nyt sanoa oman painavan sanansa, nyt ei muiden sakkoja maksella.
Kansanäänestys tai sitten ”heinäluomamainen” älyn ja fiksun tarkkanäköisyyden voitto. Uskallan sanoa, että kansa komppaa laajasti a-Talk – ohjelman Eero Heinäluoman esitystä, siksi terävästi se oli esitetty, jopa politiikan dna – Ilkka Kanerva oli harmistunut, koska ei saanut mitään järkevää vasta-argumenttia aikaiseksi.
Täytyy tähän myös todeta, että Yle: n henkilövalinnat a-Talk ohjelmaan olivat vähintäänkin kummalliset – Atlanttiseuran pääsihteeri N.N oli aivan väärässä paikassa, näinköhän rouva ei ole historiaa tarkkaillut, eikä huomannut, että aina Naton sotilasjohtaja USA on sotinut miltei yhteen menoon viimeiset 70 vuotta ja aina kaukana omilta rajoiltaan – rynnäköiden muille valtioiden alueille.
Yhdysvallat on yrittänyt viedä läntisen demokratian ja näennäisvapauden hyvää sanaa, johon jo melko varma USA’ n republikaanien presidenttiehdokas vaaleihin 2016, Donald Trump jo kyllästyneenä totesi, ettei läntisen kulttuurin ilosanomaa kannata väkisin viedä sinne, missä sitä ei haluta ottaa vastaan. Trump on ymmärtänyt, että länsi edustaa maapallosta vain noin 20 – 25 prosenttia.
Yle uutisoi näyttävästi tätä natoselvitystä. Kansalaiset ihmettelevät ainakin yhtä asiaa; yksikään toimittaja tai media kokonaisuutena ei mainitse mitään meidän kansalaisten selkeästä ja aina toistaiseksi samasta pysyvästä natomielipiteestä. Eikö media oikein luota lukijoihinsa, joihin se yrittää kaikin keinoin vaikuttaa – jopa informaatiosodan keinoin – Helsingin Sanomat etujuoksijanaan.
Entä nyt? Nyt Helsingin Sanomat, jo edesmenneen erinomaisen kolumnistin Olli Kivisen junnaamana tuli Nato uskovaiseksi. HS voisikin nyt kansakunnan edun nimissä järjestää kattavan kansalaiskyselyn Natosta – niin näkisimme jatkuuko tuo aina yli 50 prosentin kielteisyys Natoa kohtaan.
Nythän on vihdoin saatu se oikea keskustelun avaus, joka tosin ei kansalle mitään uutta tuonut. Nuo jutut ovat jo pystypubien nurkkapöydissä käsitelty, sadoin eri kerroin ja tulokulmin – kyllä kansa tietää – sanoisi edesmennyt evakkokarjalaistenkin asuttaja Veikko Vennamo.
…
C:\Users\Emna\Documents\Nato selvitys vajaalla miehityksellä_29042016.docx
1177
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.