(mestäteollisuus vaikeroi perusmassatuoteongelmissa, ...Nokia oli upota siihen)
 
[ ... mm. herrat Gutzeit ja Schauman olivat uranuurtajia - nousi maailman miltei mahtavin metsäteollisuus, joka lähenee nyt nykyhistoriansa suurinta neuvottomuustilaa. Nokia ei saanut lainaa 1990-luvun alussa suomalaisilta pankeilta edes palkkoihinsa ... ]
 
Paperiliiton Jouko Ahonen on hyvä mies - hän pitää omiensa puolia eikä luovu saavutetuista eduista. Jouko on ehkä unohtanut käännekesän, joka teki kuukausikuopan bruttokansantuotteeseen. Metsäteollisuuden Anne Brunila on hyvä nainen - hän pitää omiensa puolia - mutta ei ehkä näe kurimuksesta ulospääsyä, vaikka esimerkki pelastukseksi on aivan vieressä.
 
Kuka muistaisi, että Nokia oli kaatumassa 1990-luvun alussa. Nokia ei kelvannut Erikssonille, ... onneksi. Nokia oli menettänyt tulevaisuuden näkijänsä. Hiukan aikaa johtajattomat "perilliset" raatelivat toisiaan, kunnes rivit koonnut talousjohtaja otti tuntemattoman haasteen vastaan. Syntyi tiimi, ja syntyi päämäärä - syntyi koko maailman tuntema Nokia - Connecting People.
 
Nokia oli monialayritys, se teki suuria sarjoja Suomessa - teki paperia, kumppareita ja kaikenlaista. Edesmenneen vuorineuvos Kari Kairamon näky mobiilista maailmasta kiiri niin Pekingin aukioilla kuin Moskovankin toreilla. Kiina on nyt Nokian suurin voittojen tuottaja. Nokia siirsi kotimaisen ongelman Kiinaan - sai lahjaksi sinnikkään koulutuksen jälkeen työvoiman halvemmalla kuin uneksikaan - sai myös markkinat, joilla joka kuukausi myydään kännyköitä yhtä paljon kuin meillä on asukkaita.
 
Metsäteollisuus painii virallisesti kalliin raakapuun kurimuksessa. Se painii myös mm. suurien työvoimakustannuksien parissa. Metsäteollisuus ei ole riittävästi ymmärtänyt markkinatutkimusta eikä tuotekehitystä. Metsä ei ole tarkoitettu paperiksi - se on miltei ympäristörikos. On suurta ajattelemattomuutta painattaa suoraan roskiin ja keräykseen menevät "tiedot ja markkinaviestit" kiiltopaperille, kun niitä ei edes juuri lueta. 
 
Suomi kehitti maailman tehokkaimmat sellu- ja paperikoneet. Suomalainen insinööri kehitti maailman parhaat menetelmät, koulutuksen ja projektiohjauksen, niin uuden rakentamisena kuin vanhan modernisoimisena. Suomessa on ilmeisesti paperiradan nopeusennätys kuin myös pienin uuden veden määrä tuotettua paperitonnia kohden. Suomi kehitti itsensä huipulle unohtaen, että metsästä ja puusta voi saada muutakin kuin pois heitettävää paperia.
 
Nokia ulkoisti lähes kaiken muun paitsi ydintuotekehityksen, palikoista ehyeksi salaisuuden, markkinastrategiasuunnittelun, strategisen yleislinjauksen, ohjausmenetelmät ja ylimmän johdon. Nokia ei juurikaan kokoa Suomessa kuin kalleimpia mallejaan, halpikset tehdään siellä missä ollaan markkinoiden keskipisteessä ja missä se on kustannustehokkainta.
 
Nokia ulkoisti, alihankitutti ja kumppanoi kaiken sellaisen, minkä pystyy aina sopimuskausittain kilpailuttamaan. Nokia kasvatti logistiikan vailla vertaa - he jopa rakensivat tietoliikenneyhteydet Kiinan Siperian kautta maailman nopeimmalla tavalla - voisi ajatella, että he ohjaavat konkreettisesti tuotantoa Suomesta Kiinaan noin 24 millisekunnin vasteajalla - se pojat on vauhtia se!
 
Mitä teki meidän metsäteollisuus - rypi amerikoissa, "rypee" Uruguaissa, ei uskaltanut Venäjälle, kun Putin jo vuosia sitten houkutteli. Kiinalaiset menivät Siperiaan, laittoivat/laittavat tehtaat ja koneet - ei maksa pyöreän puun tullia, vaan saa lautaa, vaneria ja ehkä selluakin jopa paperia. Kiinalaiset rahoittivat, ostivat hakkuuoikeuksia ja saavat "vastalahjaksi" öljyletkun haaran Japaniin menevästä putkesta.
 
Nukkuiko metsäteollisuus onnensa ohi? Mitähän teemme sitten, kun Metsäliitto viimeisenä sinivalkoisena linnakkeena aloittaa omat saneeraukset. Mitä tekee Savonlinnasta kotoisin oleva pankkimies, nykyinen Metsäliiton pääjohtaja Kari Jordan? Mitä teki täyden eläkkeen ansainnut StoraEnson Härmälä, mitä tekee UPM:n Jussi Pesonen, kun on mentävä vieläkin uusille saneerauskierroksille - Suomessa ja muuallakin Euroopassa.
 
Kilpailutalous vaatii erityisesti tuote- ja palvelukehitystä, se vaatii fokusoitumista ja se vaatii markkinointia ollen jatkuvasti asiakkaidensa iholla. Yhtiöissä pitää olla noin 20-30% panokset markkinointiin ja myyntiin, tuotekehitys vaatii miltei saman, ja lopuilla pitäisi hyötysuhde- ja energiatehokkaasti pyörittää itse tuotantoa, joko omana tai ulkoistettuna - ja lopulta saa riittää hiukan rahaa omistajillekkin. Kaikessa tässä Nokia on hyvä, ... ei - se on alallansa maailman paras.
 
Suomessa metsäteollisuus oli maailman paras. Suurimmat ja tehokkaimmat sanomalehtikoneet, parhaat sellukeittimet kuin perälaatikot ja kalanterit. Metsäteollisuus unohti Suomen ensimmäisenä globalistina, että globalisaatio alkoi toden teolla. Kemijärvenkin ostaisivat kiinalaiset, eivätkä he siirtäisi edes tehdasta Kiinaan, vaan aloittaisivat alusta työehtosopimusneuvottelut mentaliteetilla - parempi työssä kuin kortistossa.
 
Nokia keskittyi, Nokia kilpailutti ja Nokia tutki markkinoita, nyt se puskee uusia malleja kuin liukuhihnalta - kaikille omansa, voidaan sanoa, että Nokia on koko maapallon iholla (USA?). Nokia sai vauhtia Kiinasta - Nokia voitti kiinalaisten luottamuksen. Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja tuntee erityisen hyvin Kiina lobbauksen voiman - vain reilu 20 vuotta sitten Nokia teki korkeateknologiassa ensimmäiset kaupat Kiinaan, ollen arvoltaan noin 400.000 USD! Nyt Nokia lienee Kiinassa yksi sen suurimmista vientiyhtiöistä.
 
Mikä on metsäteollisuudelle lääkkeeksi? Se on teekkarihenkisesti utelias ekskursio Nokian pääkonttoriin ja sovellustaito nähdä metsää puilta. Puu on raaka-aine, se Suomen vihreä kulta, jota riittää omissa metsissä. Jos se on kallista, niin tehtäkööt siitä sellaista, josta saadaan oikea ja riittävä hinta. Huipussaan Nokian kännykät ovat tuhansia euroja per kilo. Onkohan puuraaka-ainetta edes riittävästi ja ennakkoluulottomasti tutkittu?
 
Kysymys menestyksestä on huippuunsa jalostamisesta, menetelmä- ja prosessihallinnasta sekä johtamisen konsultointikyvystä viedä osaamista sinne, missä mennään alemmilla teknisillä jalostuslisäarvoilla. Tämän tietävät myös omiensa hyvät ihmiset Anne Brunila ja Jouko Ahonen. Onko todellinen vuoropuhelu alkanut - puhaltaako koko metsäklusteri yhteen hiileen niin lattialla kuin kerroksissa.
 
Ei pitäisi unohtaa, että patruunat jo sata vuotta sitten huolehtivat miltei kaikesta - niin yhtiön kuin toverienkin tarpeet aina urheiluseuroihin saakka. Lakoista ja punalipuista huolimatta toveri oli ylpeä tehtaastaan, mentiin isän jäljissä sorville ja jäätiin myöhemmin sieltä samalta tehtaalta täysin palvelleena eläkkeelle - ei juuri työttöminä oltu. Mihin katosi taito hyödyntää motivoitua ihmistä - Nokian menestys lienee suurelta osin juuri tästä ominaisuudesta lähtenyt - connecting people.
 
Ilkka Luoma
0400 607080
 
________________________________________________
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(saa käyttää yllä olevan mielipidekirjoituksen yhteydessä vapaasti - copyright by Ilkka Luoma 2006, 2007)
 
Kuva 1
 
Teksti
Ennen kauan sitten rakennettiin pitkäikäisiksi tarkoitetut talot puusta, jolloin aika nopeasti huomattiin käytännön syyt, miksi puu ei lahoa. Ihmiset innoissaan purkivat kasvunhalussaan vanhat puutalot ja tekivät "pulloja", jotka eivät hengittäneet. Mistä nyt saamme metsäteollisuudelle tekohengityksen, jotta Suomen elintason takuumies metsäteollisuus saadaan takaisin sille kuuluvaan paikkaan.
 
Kuva 2
 
Teksti
Moderni puutalo Sipoon Landbo´ssa. Siperiasta lehtikuusta ja kestää - puu on oiva rakenusaine. Miksi Suomi ei käyttänyt etsikkoaikaansa ja mennyt Siperiaan, muutama vuosi sitten se oli viherkullan Eldorado ja tyrkyllä suomalaisille - no, kiinalaiset menivät.
 
Kuva 3
 
Teksti
Suomalaista puuta lastataan Rautalammilla - tie vie todennäköisesti sellutehtaaseen, ja sitten paperiksi - joka on miltei tänään ympäristörikos. Puu on oiva rakennusaine - kestää isältä pojanpojanpojalle. Onko "liian kallis raakapuu" todella suomalaisen metsäteollisuuden kipu ja päänsärky?
 
Kuva 4
 
Teksti
Suomessa luetaan paljon - kirjastot ovat kansalaisten henkireikä lukemisen maailmaan. Kirjat ovat toistaiseksi paperia ja pahvia - se on kestävää, kirjatkin säilyvät jopa satoja vuosia. Kirjat sivistävät, toisaalta painetut mainoslehtiset taas ajautuvat lukemattomina usein keräykseen ja huonoimmillaan lajittelemattomiin jätteisiin kaatopaikoille vietäväksi -kansantaloudellista tuhlausta. Sen sijaan puu on oiva raaka-aine esim. puutaloiksi :)
 
Kuva 5
 
Teksti
Jo esi-isämme ymmärsivät puun ja metsän voiman. Puu taloksi ja metsän keskelle ja liki rantaa - ateriat olivat lähellä, ei tarvinnut mennä merta edemmäksi kalaan. Nyt metsäteollisuuden valtaa kriisi, meillä ei kannata tehdä peruspaperia, tai kapasiteettia on liikaa tai kysyntää liian vähän. Ihan miten vain, me selviämme ainoastaan huippuunsa jalostuksella - se on tae millä maksamme kehittyviin maihin nähden korkeat työvoimakustannukset. Bulkin teko on vietävä merta edemmäksi - mitä metsistä aikoinaan eläneet esiesi-isämme eivät olisi onnekseen ymmärtäneet.
 
Kuva 6
 
Teksti
Todennäköisesti Venäjältä tullutta toistaiseksi alta markkinahintojen puuta lasketaan edulliseen vesikuljetukseen Puhoksella vietäväksi sellukattiloihin ja paperiksi - kuin ympäristöä raiskaisi - tuostakin määrästä voitaisiin tehdä oivaa puutalojen rakennusmateriaalia - unohtuiko mekaanisen puunjalostuksen tuotekehitys innostuneilta maailmoja hamuaneilta paperijohtajilta :)