...

HS julkaisi 26032020 suomalaisten kiina-asiantuntijoiden ”yhdellä lailla näkökulmaisen” analyysin |1 Kiinasta tänään ja sen arvioiduista muutosvoimista ja -tarpeista; korosteella arvaamattomuus, mikä juuri meille saattaa kulminoitua syvällistietämättömyytenä ellei sitten -ymmärtämättömyytenä?  ---

|1 ”Maailmaa runteleva pandemia tekee Kiinasta entistä arvaamattomamman … ” -osa HS-otsikosta

Kommentointia tuohon mainittuun HS-analyysiin

1 - Kiina ja kiinalaisuus, yhtenä pisimpään jatkuneena korkeakulttuurina * - ovat monille käsityksien ylittävä ja osin avautumaton kokonaisuus. Tässä HS-analyysissa saimme suomalaisten länsilasein näkökulmaistettu selitekokoelma kiinalaisuudesta, sen uhista, vähemmän mahdollisuuksista, mutta erityisesti moitteina toimista, jotka olivat virheitä täältä 5,5 miljoonan kansakunnan näkökulmasta.

Arvostetut analyysin tekijät ovat kaikki suomalaistaustaisia. Suomessa - täällä sinällään lännen ja idän vedenjakajalla, on aina ollut laajasti vaikea ymmärtää miten kaukana maailman suurimmassa menetellään, käsitetään, toimitaan ja ohjastetaan. Kun katsoo kiinalaisten muistiinpanoja, voi avautua kulminaatio sanoista videoon!

Analyysi, ettei Kiinassa hallittaisi "laivan kulkua" - perustuu läntisen mielen tutkimuksiin, haastatteluihin - vaikkakin jopa erinomaisella kiinankielen hallinnalla - ovat kuitenkin vain suomalaisnäkökulmia.

Kokonaisvaltaisuus analyysille saavutetaan yhdistämällä edelliseen suomalaistunut kiinalaisuus - esimerkiksi erinomaista suomea osaavan kiinalaisen toimesta - varsinkin, jos haastateltava omaa molemmat maat "kotimaikseen"!

Nyt HS julkisti lukijoilleen suomalaisella asiantuntijuudella analyysin maailman suurimmasta valtiosta ja sen menettelytavoista.

Olen 20 vuoden Kiina-kokemuksella huomannut suomalaisuuden pitävän osin kulttuurisuodatinmuuria suojanaan, vaikka muutoin olisikin erinomainen tuntemus Kiinasta - maantieteenä, historiana jopa kungfutselaisuutena. Aito kiinatuntemus vaatii pitkää 'tunteen marssia'.

Mikä on jäänyt puutteeseen tunteesta?

Herkkyys kokea ja nähdä avoimin silmin "erilainen" kulttuuri elää, toimia ja ajatella toinen toisensa viestintää - kulloisessakin tilanteessa.

Nyt osataan joitain peruskysymyksiä, mutta olo kiinalaisen iholla on vaillinaista - myös kuuntelemiltani kiina-asiantuntijoilta, joita joissain yhteyksissä kutsutaan sinologeiksi. >

.

2 - Aivan ensimmäiseksi olisi omaksuttava mittasuhteet

Jos esimerkiksi Kiinassa oli 80 000 Koronavirustartuntaa, merkitsee se meille karkeasti noin 320' tä, tai sitten jos mielenosoituksia on päivässä 250, niin meille suhteutettuna se olisi yksi.

On ymmärrettävää, että 1398 miljoonan kansakuntaa ei ohjasteta kuten 5,5 miljoonan Suomea. Tai niin, ettemme ole kuulleet Enontekiön neuvovan Helsinkiä visaisissa pulmissa - vaikkapa viruksien osalta.

Samoin on vilpittömästi katsottava pitkää kiinalaisuuden historiaa, vaikkapa näihin päiviin nähden osuvasti tapahtumia 1400-luvu alusta. Keisari Zhu Di' n (Jongle) aika oli kiintoisa, erityisesti hänen kuolemansa jälkeen.

Kiinalaisen politiikan ymmärrys on taitolaji

Mitä kommunismi tarkoittaa - juuri Kiinassa ja mitä kaksi pinnanalaista kehitysreformia - uuskungfutselaisuus ja "Vihertyvä Kiina", joka jatkaa edellisen "Menkää ja rikastukaa" talousreformia - tosin nyt Kiinan "valistuneistossa" pohditaan mitä Deng Xiaoping oikeastaan tarkoitti rikastumisella.

"Vihertyvä Kiina" on kansallinen suurhanke, jossa Kiina korjaa ympäristöongelmat, jotka syntyivät 40 vuotta kestäneessä "rikastumisessa" (BKT/PPP – IMF) - vuoteen 2049 mennessä, tuolloin nykymuotoinen Kiina täyttää 100 vuotta.

Meidän on täältä Suomesta turhaa koettaa verrata, ja vielä vähemmän koettaa muotittaa Kiinaa tahtoomme - yhteiskuntamalliin, joka on kaltaisemme. Tuo lopulta välikädellinen demokratia ja sananvapaus ovat kuplauma, jota yritetään EU' ssa tuotekehittää. Kiina seuraa EU' ta uteliaana - ehkä odottaen jotain kopioitavaa heillekin?

Kiinalaiset eivät sekaannu itsenäisten omiin sisäisiin asioihin, elleivät ne liity suoraan Kiinaan tai sen tavoitteisiin luoda omaa osuuttaan (1,4/7,8) tähän yhteiseen maailmamme. Läntinen yhteisö on vähemmistö, jopa vain Kiinaan nähden

Rohkeasti sanoisin, etteivät kiinalaiset kaipaa kaltaistamme keskeneräistä välikäsidemokratiaa. Emme tiedä heidän seuraavaa siirtoa (ehkä se loi kiina-asiantuntijoille käsitteen arvaamattomuudesta), sen kuitenkin tiedämme, että The Newsweek' in kannessa luki: "China' s Century". [BLOG]

.

EKSTRA – Jyrki Kallio – UPI-FIIA LINK]

EKSTRA – Timo Vuori – Keskuskauppakamari [LINK]

---