otsonikato.jpg

Kuva ~ https://www.lapinkansa.fi/sodankylan-ylla-on-ensimmaista-kertaa-samanlainen/763965 - 

 

 

*

...

HS

Suomen yllä on nyt harvinaisen voimakas otsonikato, Ilmatieteen laitos varoittaa voimakkaasta uv-säteilystä

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006464286.html

...

Ilkka Luoma 5.4.2020 - 9:03
 
 
Elämme, tai oikeastaan koko biosfäärillinen eliöstö elää syyn ja seurauksen lakien alaisuudessa. Eikä tämä mikään laki ole, sillä seuraukset ovat usein sattumia - näin me arvellaan.

Emme tunne ympäristömme tapahtumasarjoja tarkoin - emme oikeastaan täysin tarkasti lainkaan, sillä muutokset lähtivät liikkeelle jo "aikojen alusta" ja näin jatkavat muuntumista jatkumona - "ikuisesti" - kunne se kuukuisa "neulanreika" nielaisee "kaiken" - lopulta on pakko kysyä minkä? Entä neulanreikä, jonne otsonikin imeytyy?
.
Otsonikerros on erään jatkumon välikaikainen tulos. Tuo tulos mahdollisti kaltaisemme Elämän. Ja tuo Elämä taas juontui sattumista, joita ohjailtiin jostain - tätähän me emme vaillinaisin tiedoin lopulta tiedä, sillä nuo muutokset tapahtuvat sellaisessa "pienuudessa" - syvällä molekyylien maailmassa - liki atomistiikkaa (jopa siellä?), ettei tietomme sinne täytenä ulotu. Pyrky tietoon on kova, joka sekin kehittyy syyn ja seurauksen lakien mukaisesti.

Se saatiin kuitenkin selville "ylätasoilla", että CFC-yhdisteet, muun muassa deodoranttien ponnekaasuina aikaansaivat jatkuvuuteen muutoksia, jolloin liike erkaantui siitä aiemmasta, joka siis saattoi olla "jonkun ohjaksissa", kuitenkin siten, vieläpä ihmisjohteisesti, että otsonikerros ohentui ja hupeni kuin pyy ennen maailmanloppua. Sormeilimmeko liiaksi luontoäidin omia kaavailuja tulevaisuudesta?

Tehtiin ihmisperäinen päätös - eliminoitiin CFC' n käyttö, ja kas - otsonikerros palautuu hiljalleen "alkuperäiseen asentoonsa" - kuitenkaan koskaan saavuttamatta sitä, vaan ajautumalla sattumaohjatusti uuteen ja hetkelliseen asentoon, jonka ilmentymä on tuossa HS-uutisessa.

Entä ne sattumallisesti ohjatut muutokset? Ihminen vaikuttaa edelleen massiivisesti itseään ympäröivään eliöstöön, kierrossa olevaan buiomassaan kuin kaikkeen muuhunkin, mihin "sormemme suhteettomana kosketuksena" osuvat. Olemme osa syyn ja seurauksen lakia. Miten haitallisesti tai onnistuvasti - jää lopulta luonnon itsensä ratkaistavaksi
.
 
...